Rouhen perheelle rajatarkastukset tulivat yllätyksenä Turun satamassa

TS/Lauri Rotko<br />Anne ja Jarkko Rouhe palasivat risteilyltä sunnuntaina tyttäriensä Sohvin ja Liinan kanssa. Perheellä oli henkilöllisyystodistukset mukana, mutta niitä ei tällä kertaa tarvittu.
TS/Lauri Rotko
Anne ja Jarkko Rouhe palasivat risteilyltä sunnuntaina tyttäriensä Sohvin ja Liinan kanssa. Perheellä oli henkilöllisyystodistukset mukana, mutta niitä ei tällä kertaa tarvittu.

ELINA MALKAMÄKI HANNE YLI-PARKAS

Suomen sisärajatarkastukset palautettiin väliaikaisesti käyttöön sunnuntain vastaisena yönä. Suomen rajan ylittävien pitää nyt varautua tarkastukseen, vaikka matka suuntautuisikin Schengen-alueelle. Turun satamassa ja lentokentällä tarkastusten on määrä käynnistyä täydellä teholla alkuviikosta.

Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Ari Laaksonen kertoo, että Turussa toimivat rajatarkastajat ovat muiden virkaveljiensä tapaan lomakiellossa yleisurheilukisojen päättymiseen saakka.

- Lomajärjestelyjen lisäksi olemme hankkineet paikalle lisähenkilökuntaa maa-asemilta. Paluu entiseen tapaan tarkistaa kaikki matkustajat tuo huomattavasti lisää töitä. Esimerkiksi satamassa matkustajia kulkee päivittäin viisi-kuusituhatta.

Laaksonen vakuuttaa ettei tarkastusten lisääminen hidasta tulijoiden etenemistä niin että syntyisi jonoja.

- Muutamien minuuttien odotteluun on silti hyvä varautua, apulaiskomentaja sanoo.

Turun satamassa ei vielä sunnuntai-iltana muodostunut jonoja, kun ruotsinlautta Isabellan matkustajat rantautuivat Viking Linen terminaaliin. Matkustajat soljuivat tasaisena virtana normaaliin tapaan.

Myös Kangasalalta kotoisin oleva Rouheen perhe pääsi tullista läpi ilman pistokoetta. Nelihenkistä perhettä ei haittaisi, vaikka henkilöllisyystodistuksia tarkistettaisiin jatkossa aina.

- Papereita voitaisiin kysyä esimerkiksi hytin avaimia hakiessa ihan osana perusrutiinia. Itse olin siihen valmistautunutkin, Anne Rouhe kertoo.

Riskianalyysin pohjalta

Tarkastukset tehdään pistokokeina, ja viranomaiset varautuvat jo etukäteen siihen mitä on odotettavissa ennenkuin matkustajat saapuvat laituriin tai kentälle asti.

- Käymme läpi matkustajaluettelot ja teemme riskianalyysin. Samalla seuraamme viranomaisten valtakunnallisesti välittämiä vihjeitä ja tietoja, Laaksonen kertoo.

Jos henkilöllisyystodistusta ei löydy, matkustajan identiteetti pyritään selvittämään esimerkiksi viranomaisten rekistereiden avulla.

- Pohjoismaalaisten osalta riittää, että pystyy osoittamaan henkilöllisyytensä. Jos papereita ei löydy tietoja yritetään jäljittää. Jos henkilö on kotoisin muualta kuin pohjoismaista eikä häneltä löydy kuvallista matkustusasiakirjaa täytyy sitä melkeinpä lähteä hakemaan, Laaksonen muotoilee.

Rouheen perhe luottaa siihen, että jokaisella suomalaisella on nykyään jonkinlainen henkilöllisyystodistus aina mukana.

- Onhan lapsillakin kelakortit. Ei tällainen tarkistus haittaa, kun tietää sen olevan yhteiseksi hyväksi, Jarkko Rouhe vakuuttelee.

Jarkko Rouheelle tieto pistokokeista tuli yllätyksenä, mutta Anne Rouhe kertoi huomanneensa ilmoituksen rajatarkastuksista jo ennen laivaan menoa. Perhe huomauttaakin, että ylimääräisistä tarkastuksista tiedottaminen on tärkeää.

- Silloin ihmiset suhtautuvat tällaiseen vakavammin, Jarkko Rouhe uskoo.

Elokuun 14. päivään saakka suoritettavilla sisärajatarkastuksilla halutaan varmistaa turvallisuus ja järjestys Helsingissä vajaan kahden viikon päästä alkavien yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen aikana.