Ilkivalta ja korroosio ovat Turun ulkoveistosten pahimpia vihollisia

TS/TS/Riitta Salmi<br />Avi Gontjarov puhdistaa Taidemuseon edustalla sijaitsevaa R.W. Ekmanin muotokuvahermiä. Tarkka ja varovainen työ vaatii yksityiskohtaista koulutusta.
TS/TS/Riitta Salmi
Avi Gontjarov puhdistaa Taidemuseon edustalla sijaitsevaa R.W. Ekmanin muotokuvahermiä. Tarkka ja varovainen työ vaatii yksityiskohtaista koulutusta.

ANTTI PULKKINEN

Turun kaupunkikuvaa värittävät ulkoveistokset eivät ole ikuisia. Niitä kuluttaa luonnollisesti korroosio, mutta suuri ongelma ovat myös ilkivallantekijät.

Turun kaupungin omistuksessa on viimeisimmän inventoinnin mukaan 68 ulkoveistosta. Lisäksi kaupungin kiinteistöissä on noin 40 kiinteää julkista teosta, esimerkiksi talojen seinissä olevia veistoksia, joiden inventointi on vielä kesken.

Huoltovastuu kaupungin omistamista patsaista on Wäinö Aaltosen museolla. Ulkoveistosten ylläpitokuluihin on varattu tänä vuonna 55 000 euroa.

- Ilkivallan jälkien paikkaaminen nielee tästä melkein viidesosan, vaikka määrärahoja ei ole muutenkaan tarpeeksi, harmittelee museonjohtaja Päivi Kiiski-Finel .

Töhrijöiden tuottama lasku kaupungille on tänä vuonna 10 000 euroa. Lisäksi patsaat vaativat vielä normaalia vuosihuoltoa, joka tarkoittaa käytännössä pesemistä.

Puhdistettavien listalla on tänä kesänä 20 veistosta. Monet näistä ovat pienehköjä graniittiveistoksia ja niitä on ympäri kaupunkia. Työn kustannuksiin on varattu 8 000 euroa.

- Valitettavasti emme ehdi puhdistaa kaikkia veistoksia, vaan on pakko valikoida. Määrärahojen vähäisyys on johtanut myös siihen, että perusteellisempaa kunnostusta vaativien veistosten jono kasvaa koko ajan, Kiiski-Finel valittelee.

Puhdistus vaatii varovaisuutta

Jo veistosten peruspuhdistus vaatii enemmän tarkkuutta ja varovaisuutta kuin voisi edes kuvitella. Levä, lika ja saasteet poistetaan hyvin hienovaraisin menetelmin.

- Veistosten muodot menettävät terävyyttään, kun niitä joudutaan puhdistamaan koko ajan. Painepesurien ja kaikenlaisten kemikaalien käyttö on yleensä kielletty, painottaa tutkija Tatiana Tolonen .

Puhdistamisessa käytetäänkin esimerkiksi tiskiharjoja, mattoharjoja, pensseleitä ja sieniä. Patsasta mahdollisimman vähän kuluttava pehmeä vesisuihku saadaan suihkuruiskulla.

Veistoksen puhdistamisessa ratkaisee paljon veistoksen kunto. Myös muoto ja materiaali vaikuttavat.

- Kivipatsaisiin voi käyttää vielä harjaa, mutta pronssipatsaita puhdistetaan vain sienellä, Tolonen valaisee.

Patsaiden puhdistajat museo hankkii ostopalveluna. Ennen töihin ryhtymistä heille järjestetään yksityiskohtainen pesukoulutus.

- Olemme olleet nykyisiin puhdistajiin hyvin tyytyväisiä, he todella osaavat työnsä, Tolonen kehuu.

Veistosten puhdistajina toimivat toista kesää peräkkäin Avi ja Jari-Pekka Gontjarov Turun Yrityssiivous Oy:stä. Miehet sanovat hakeneensa tietoa puhdistamisesta myös vapaa-ajallaan.

- Tulimme siihen tulokseen, että puhdistamisessa on parempi käyttää pohjavettä. Siinä ei ole kalkkia, joten se on pehmeämpää eikä kuluta veistoksia niin paljon, kaksikko kertoo.

Töhrijät Petreliuksen muistomerkin kiusana

Veistoksia uhkaa väistämättömän kulumisen lisäksi ilkivalta. Valitettavan usein töhrijöiden uhriksi joutuu Samppalinnanmäellä sijaitseva Petreliuksen muistomerkki Äiti ja lapsi .

Teoksessa on naisen ja lapsen hahmo laajan, 11 metriä leveän puolikaaren keskiosassa. Muistomerkiltä aukeaa kaunis näkymä Turun yli ja sen penkille voi pysähtyä vaikka lepäämään.

- Ulkoveistoksia tarkistetaan säännöllisesti. Petreliuksen muistomerkki on erikoistarkkailussa, alueella on kameravalvonta, Päivi Kiiski-Finel kertoo.

Sotkujen poistosta vastaa yleensä museon oma konservointiapulainen, mutta jos veistoksen kunto vaatii erityistä varovaisuutta, työhön joudutaan palkkaamaan ulkopuolinen konservaattori.

Petreliuksen muistomerkin lisäksi töhrijöiden uhriksi joutuvat usein Puolalanmäellä Taidemuseon lähellä sijaitsevat V.I. Lenin ja Leningradin ja Turun ystävyys -veistos.

- Poliittisia protesteja voisi tehdä muutenkin kuin vandalismin keinoin. Nämä ovat taideteoksia, Tatiana Tolonen sanoo painokkaasti.

Päivi Kiiski-Finel kuitenkin kiittelee kaupunkilaisia siitä, että nämä ilmoittavat ahkerasti töhrimisistä. Sotkijoille hän esittää perustellun kysymyksen.

- Miksi jotkut haluavat tuhota omaa kaunista elinympäristöään? Siinä tekee vahinkoa vain itselleen.

TS/Riitta Salmi<br />Samppalinnanmäellä sijaitsevalta Petreliuksen muistomerkiltä aukeaa kaunis näkymä Turun yli. Alueella on kameravalvonta, koska veistos joutuu valitettavan usein töhrijöiden uhriksi.
TS/Riitta Salmi
Samppalinnanmäellä sijaitsevalta Petreliuksen muistomerkiltä aukeaa kaunis näkymä Turun yli. Alueella on kameravalvonta, koska veistos joutuu valitettavan usein töhrijöiden uhriksi.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.