Merikotkan poikasia löydettiin Turun seudulla ennätysmäärä

TS/Jouko Högmander<br />Kaksi Turun saaristossa kesäkuussa rengastettua kotkanpoikasta herkutteli pesässään raadolla. Poikaset lähtivät ensimmäisen kerran lentoon juhannuksen aikaan.
TS/Jouko Högmander
Kaksi Turun saaristossa kesäkuussa rengastettua kotkanpoikasta herkutteli pesässään raadolla. Poikaset lähtivät ensimmäisen kerran lentoon juhannuksen aikaan.

KATJA IHATSU

Turun saaristossa liitelee merikotkia tänä kesänä selvästi enemmän kuin vuosikymmeniin. Havaintojen perusteella pariskuntien määräksi tiedetään 69, ja poikasia syntyi keväällä 72.

Kotkanpoikasia rengastettiin ennätyksellisen paljon myös koko Suomessa. Kaikkiaan 252 lintua sai molempiin jalkoihinsa alumiinisen renkaan, joista toinen paljastaa merikotkan synnyinpaikan, toinen syntymäajan.

- Turun seudulla hukassa on todennäköisesti viitisen pariskuntaa poikasineen, Varsinais-Suomen merikotkanpoikasia rengastava Jouko Högmander sanoo.

Metsähallitus ja WWF kaipaavatkin merikotkahavaintoja etenkin Velkuan, Merimaskun, Rymättylän, Paraisten ja Kemiön seudulta. Ulkosaaristossa merikotkakanta on saavuttanut huippunsa, mutta sisäsaaristoon kotkia tiedetään tulleen lisää.

- Merikotka on helppo tunnistaa sen valtavasta koosta ja verkkaisista siiveniskuista. Jos aikuinen lintu sattuu lentämään tarkkailijan ylitse, sen tunnistaa keltaisesta nokasta ja valkoisesta pyrstöstä, Metsähallituksessa aluepäällikkönä työskentelevä Högmander neuvoo.

Linnun lisäksi myös sen pesän tunnistaa valtavasta koosta. Merikotka laittaa pesänsä yleensä suureen mäntyyn, ja koska linnut ovat pesäpaikalle uskollisia, pesä suurenee vuosi vuodelta.

- Vanha pesä on yleensä pari metriä korkea ja painaa helposti monta sataa kiloa, Högmander kertoo.

Rengastajat pahasti myöhässä

Merikotka tulee sukukypsäksi noin viiden vuoden iässä ja pesii joka kevät koko lopun elämänsä. Romanttiset kuvitelmat merikotkapariskuntien uskollisuudesta ovat havaintojen lisääntyessä kuitenkin rapisseet. Högmander vertaa merikotkien parisuhdetta ihmisten pariutumiskäyttäytymiseen.

- Toiset pysyvät uskollisina, toiset eroavat. Kun merikotkia on tullut lisää, ne joutuvat kamppailemaan sopivista pesäpaikoista. Voittanut uroslintu saa sitten pesäpaikan mukana naaraskotkan, Högmander selvittää.

Högmander rengasti tänä vuonna 26 poikasta. Merikotka munii maaliskuun puolivälissä, ja yleensä poikasia on pesässä yksi tai kaksi. Sopiva aika rengastaa poikanen on toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa, sillä kotkanpoikanen nousee siivilleen ensimmäisen kerran juhannuksen alla.

- Muutaman pesän huomasimme niin myöhään, että poikaset jäivät rengastamatta. Pesälle kapuaminen olisi ollut terveysriski, sillä poikaset ovat isokyntisiä ja nopeita liikkeissään, Högmander kertoo.

Pedosta tuli kotkien kuningas

Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli jäljellä vain nelisenkymmentä merikotkapariskuntaa. Merikotkien määrä lähti sinnikkään suojelutyön ansiosta tasaiseen nousuun. Kotkakanta on elpynyt etenkin viimeisen vuosikymmenen aikana, ja vaikka laji yhä luokitellaan uhanalaiseksi, sillä ei enää ole välitöntä vaaraa.

Lintukanta romahti aikoinaan Itämeren DDT-myrkkyjen takia, sillä linnut lakkasivat pesimästä. Myrkkypitoisuudet ovat vähentyneet muutamassa vuosikymmenessä selvästi.

- Toinen syy on ihmisten asenteiden muuttuminen. Merikotkia nimitettiin pitkään ryöstölinnuiksi, joita oli syytä vainota. Vaikka laji rauhoitettiin jo 1920-luvulla, niitä ammuttiin vielä 1960-luvulla ahkerasti, Högmander kertoo.

Viimeinen merikotkan ampuminen tapahtui Varsinais-Suomessa 1980-luvulla.

Merikotkan, poikasen tai munien tuhoamisesta joutuu maksamaan valtiolle 7 400 euron korvauksen.

- Sinnikkään tiedotuksen ansiosta ihmiset ovat oppineet arvostamaan merikotkaa, Högmander kiittelee.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.