Saaristotien kevytpolun rakennustyöt jatkuvat vuosien oikeusrumban jälkeen

TS/Timo Jakonen<br />Markus Lankinen ja Max Leminen polkevat Paraisilla Nauvoa kohti liki olemattoman levyistä piennarta pitkin. Kopparön kohdassa hiukan ennen Sattmarkin siltaa kaadetaan parhaillaan puita uuden kevytväylän tieltä.
TS/Timo Jakonen
Markus Lankinen ja Max Leminen polkevat Paraisilla Nauvoa kohti liki olemattoman levyistä piennarta pitkin. Kopparön kohdassa hiukan ennen Sattmarkin siltaa kaadetaan parhaillaan puita uuden kevytväylän tieltä.

PÄIVI OJANPERÄ

Saaristotien vieressä Paraisilla ryskyy taas. Puut kaatuvat, ja maahan juntataan soraa ja kivituhkaa. Kevytpolun rakentaminen on jälleen vauhdissa runsaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Lokakuuhun mennessä uutta kevytpolkua on tarkoitus synnyttää Ersbyn ja Lillmälön välille liki kahdeksan kilometriä.

Välitavoite, Airiston tienhaara on saavutettu jo ennen loma-asuntomessujen alkamista.

Moni pyöräilijä pitää saaristotien mutkaisia ja mäkisiä osuuksia tuskien taipaleena. Suoraviivaisesti ei ole edennyt myöskään kevytpolun tie. Turun tiepiiri ehti rakentaa vuosina 2001 ja 2002 pari kilometriä väylää Ersbyn ja Lillmälön välille, kunnes työt tyssäsivät maanomistajien vastustukseen.

Kun korkein hallinto-oikeus lopulta hylkäsi viime heinäkuussa valitukset, suunnitelmat pyöräilijöiden turvallisuutta parantavan väylän rakentamiseksi käynnistyivät uudelleen.

Projektipäällikkö Jaakko Klang Turun tiepiiristä sanoo, että rahat hankkeen jatkamiseksi saatiin kokoon täksi kevääksi.

- Pyöräilijöiden määrän odotetaan lisääntyvän, kun kevytväylä valmistuu, Klang sanoo.

Paraisten kaupunki ja Turunmaan seutu ovat rahoineen hankkeen tukena. 770 000 euron kokonaiskustannuksista kaupunki ja Turunmaan seutu maksavat puolet. Kevytpolkua rahoittaa myös EU.

Valittajat pitivät väylää heppoisena polkuna

Saaristotien kevytpolku päällystetään kivituhkalla, mikä tulee Klangin mukaan kolme neljä kertaa halvemmaksi kuin reunakivetty ja päällystetty pyörätie.

Lenholmenin luonnonsuojelualueen ohi kulkeva osuus on ainut, jonka viereen oli säädösten mukaan rakennettava reunakivetty pyörätie.

Hankkeesta valittaneita maanomistajia harmitti se, että tiehallinnolla ei ole velvollisuutta pitää talvisin kunnossa kivituhkapolkua. Valituksissa kevytpolku leimattiin heppoiseksi luontopoluksi, joka ei ole oikea pyörätie eikä hyödytä yleisiä etuja. Kevytpolun katsottiin myös supistavan tonttien rakennusoikeuksia liikaa.

Nyt maanomistajien on kuitenkin taivuttava siihen, että valtio lunastaa tienvierustaa tiealueeksi. Klangin mukaan mitään teitä ei saataisi rakennettua, ellei maata voitaisi siirtää valtiolle yleishyödyllisyyden nimissä. 12 kilometrin saaristotien pätkällä maanomistajia on Klangin mukaan yli 100.

Paraisten kaupunginjohtaja Folke Öhman on tyytyväinen, että valitusrumba viimein saatiin päätökseen.

- Kunnon pyörätie olisi tietysti ollut parempi, Öhman kommentoi.

Öhman arvelee kevytpolun lisäävän retkipyöräilijöiden määrää.

Tavoitteena kevytväylä rengastielle

12 kilometrin kevytpolku ei vaikuta suurelta hankkeelta, mutta on Turun tiepiirin isoin vastaava urakka tänä vuonna.

- Vuosittain tehdään 10-20 kilometriä kevyen liikenteen väyliä, vaikka tarve olisi 200 kilometriä, Klang sanoo.

Kun Paraisten siivu tänä vuonna valmistuu, seuraavana siintää silmissä jo Nauvo. Lopullinen päämäärä on Klangin mukaan se, että koko Saariston rengastie saisi kevytväylän. Nykyisin pyöräilijät joutuvat polkemaan liki henkensä uhalla kapeita ja mutkaisia teitä, joilla liikkuu myös suuria ajoneuvoja.

- Vuotta 2013 voisi pitää jonkinlaisena rajapyykkinä, Klang heittää varovaisen arvion koko rengastien ympäröivän pyörätien valmistumisvuodeksi.

Kopparön kohdalla hiukan ennen Sattmarkin siltaa mäkeä ylös tahkoavat Markus Lankinen ja Max Leminen pitävät pyörätietä pelkästään hyvänä asiana.

- En nyt sanoisi, että ajaminen suoranaisesti vaarallista on, mutta kyllä autot aika kovaa ohi ajavat, Lankinen toteaa.

Kaverukset suuntaavat Ahvenanmaalle ja ovat varustautuneet viimeisen päälle. Lankisen mukaan varusteet painavatkin suunnilleen yhtä paljon kuin mies itse.

- Välillä on vähän tuskaista, Leminen myöntää mäessä.

Pyöräilijöiden turvallisuuden parantamiseksi nopeusrajoitusta lasketaan Stormälön risteyksessä 80:stä 60:een kilometriin tunnissa. Samoin Sattmarkin, Abborsundin ja Rödhällin siltojen kohdissa ajetaan nykyistä hitaammin pyörätien valmistuttua.