Valmiusprikaateja varustetaan tulivoimaisiksi ja liukasliikkeisiksi

TS/Jane Iltanen<br />155 millin kenttätykki oli näytöksen raskainta kalustoa Army Demo Day 2005 -näytöksessä.
TS/Jane Iltanen
155 millin kenttätykki oli näytöksen raskainta kalustoa Army Demo Day 2005 -näytöksessä.

JORMA PIHLAVA

Maavoimat läpikäy isoa uudistusta. Sanapari "tuli ja liike", joka iskostuu jokaisen varusmiehen aivolohkoon heti asepalveluksen alkuviikkoina, nousee uudistuksessa arvoon arvaamattomaan. Kun puolustusvoimien virallisella kielellä todetaan, että maavoimien varustamisen yhteydessä panostetaan iskuvoiman ja operatiivisen käytettävyyden lisäämiseen , voidaan sama todeta selkokielellä, että tulivoimaa ja liikkuvuutta parannetaan.

Maavoimien asema osana puolustusvoimia kohenee myös organisatorisesti, kun siitä muodostetaan meri- ja ilmavoimien kaltainen itsenäisesti johdettu puolustushaara. Maavoimien johtovastuu siirtyy 2008 Mikkeliin perustettavaan maavoimien esikuntaan. Maavoimien komentaja saa johdettavakseen neljä sotilaslääniä sekä puolustusvoimien materiaalilaitoksen, Utin jääkärirykmentin ja maasotakoulun.

- Tämä on erittäin positiivista kehitystä, maavoimapäällikkö, kenraalimajuri Olli-Matti Multamäki toteaa.

Hän uskoo keskittämisen yhden johdon alaisuuteen tuovan tehoa asioiden hoitoon.

Organisatorista muutosta edustavat myös pian kymmenen vuotta kehitellyt valmiusyhtymät, Porin Prikaati Säkylässä, Kainuun Prikaati Kajaanissa ja Karjalan Prikaati Valkealassa. Ne kouluttavat ja varustavat omalle maanpuolustusalueelleen valmiusprikaatin. Maavoimapäällikkö Multamäellä on hyvä tuntuma valmiusprikaateihin ajaltaan Porin prikaatin komentajana 1997-2000.

Loppupuolellaan oleva kymmenvuotinen uudistusjakso nykyaikaistaa maavoimien ajoneuvot ja aseistuksen. Ajoneuvokalusto valikoituu toimintaympäristön mukaisesti: Porin prikaati liikkuu panssaroiduilla pyöräajoneuvoilla, Kainuun prikaati telakuorma-autoilla ja Karjalan prikaati panssaroiduilla tela-ajoneuvoilla.

60 AMV-ajoneuvoa Porin prikaatiin

Porin prikaati saa Pasi-kalustonsa jatkoksi 60 kotimaista AMV-ajoneuvoa. Ensimmäiset tulevat koekäyttöön 2007. Koulutuskäyttöön AMV:t päässevät seuraavana vuonna. Karjalan prikaatin liikkuvuutta parantavat ruotsalaisvalmisteiset CV9030 rynnäkköpanssarivaunut.

Myös valmiusprikaatien johto tehdään liukasliikkeiseksi. Esikunnat ja komentopaikat sekä viestijärjestelmien keskeiset osat sijoitetaan panssaroituihin esikunta- ja viestiajoneuvoihin.

Valmiusprikaatien tulivoima rakentuu kotimaiselle kenttätykistölle sekä Amos-kranaatinheitinjärjestelmälle, joka asennetaan Patrian AMV-kuljetusvaunun alustalle. Kenttäkokeisiin pian tulevaa järjestelmää kehitellään Suomen ja Ruotsin välisenä yhteistyönä. Puolustusvoimat hankkii yhteensä 24 Amosta, jotka sijoitetaan Huovinrinteelle ja Vekaranjärvelle. Prikaatien tulivoimaa lisäävät myös Saksasta hankitut Leopard-panssarivaunut.

Maavoimien uudistamisessa ei Multamäen mukaan ole kysymys mistään hevosvedosta polttomoottoreihin siirtymisen kaltaisesta mullistuksesta, vaan normaalista toiminnasta, johon määrärahojen niukkuus tuo omat rajoituksensa.

- Rahaa on vähän eikä kaikkea kalustoa voi uusia kerralla. Kyse on tasapainon saavuttamisesta perusrakenteiden kuten esikuntien, varuskuntien sekä koulutusjärjestelmän ja materiaalihankintojen välillä. Tämä on puolustusvoimien normaalia toimintaa. Hankitaan uutta kalustoa ja kehitellään sen vaatima koulutus ja huolto.

Täysvarustettu valmiusprikaati on 5 600 sotilaan ja 900 ajoneuvon nyrkki, joka tarvittaessa liikahtaa vuorokauden aikana useita satoja kilometrejä. Siinä menossa perinteiset luottokulkupelit, sukset ja polkupyörät, ovat epäkuranttia tavaraa. Koulutuskäytössä nekin pysyvät.

- En oikein usko, että vihollinenkaan menee metsään hiihtämään, maavoimapäällikkö Multamäki kuittaa suksien väistyvän strategisen roolin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.