Kotimaa

Kekkonen ja Hrushtshev sopivat
poliittisista konsultaatioista Novosibirskissa

LEHTIKUVA<br />Emeritusprofessori Osmo Apunen julkisti Paasikivi-Seuran historiikin Linjamiehet Helsingissä keskiviikkona.
LEHTIKUVA
Emeritusprofessori Osmo Apunen julkisti Paasikivi-Seuran historiikin Linjamiehet Helsingissä keskiviikkona.

Presidentti Urho Kekkonen sopi neuvostojohtaja Nikita Hrushtshevin kanssa Novosibirskissa vuonna 1961, että maiden välillä ryhdytään noudattamaan poliittisten konsultaatioiden käytäntöä. Tämä oli hintana sille, että Neuvostoliitto luopui yya-sopimuksen mukaisista sotilaallisista konsultaatioista, että ns. Honka-liitto hajosi ja Kekkonen sai haluamansa ulkopoliittiset eduskuntavaalit eli kokoomuksen ja Sdp:n napanuora katkesi.

Emeritusprofessori Osmo Apunen päätyy tähän uuteen tulkintaan noottikriisin ratkaisusta Paasikivi-seuran vaiheita käsittelevässä tutkimuksessaan Linjamiehet - Paasikivi-seuran historia (Tammi). Luonnollisesti hänellä ei ole mitään näyttöä tulkinnalleen, koska päämiesten keskustelujen sisällöstä ei ole julkista tietoa. Hänellä on kuitenkin aihetodisteisiin perustuva käsitys, että Kekkonen noudatti "Novosibirskin formulaa" loppuun asti.

Apunen lähtee siis siitä, että yya-sopimuksessa ollut "valkoinen aukko" poliittisista konsultaatioista täytettiin Novosibirskissa. J. K. Paasikivi oli torjunut poliittiset konsultaatiot silloin, kun sopimus vuonna 1948 syntyi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Apusella on myös se näkemys, että vasta noottikriisin aikaan Kekkonen taipui puhumaan Suomen ulkopolitiikasta Paasikiven-Kekkosen linjan nimellä. Kekkonen oli siihen asti sitä mieltä, että Paasikiven linja ja hänen linjansa on sama.

Apunen esitteli tutkimustaan keskiviikkona Helsingissä. Hän puhui samasta aiheesta myös Paasikivi-seuran kuukausikokouksessa.

Apusella on esittää myös uutta näkemystä Kekkosen reaktioista Tshekkoslovakian miehitykseen vuonna 1968. Jo aiemmissa tutkimuksissa on tullut esiin, että Kekkonen oli syvästi järkyttynyt Neuvostoliiton toimista.

Apusen mukaan Kekkonen koki Tshekkoslovakian miehityksen henkilökohtaisena kriisinä. Hän tunsi itsensä petetyksi, kun vielä pari kuukautta aiemmin neuvostoliittolaiset olivat vakuuttaneet, että Tshekkoslovakian tilanne on vakiintunut.

Paasikivi-seuran syntyminen liittyi ns. yöpakkaskauden tapahtumiin. Apusen tutkimuksen mukaan seura perustettiin presidentti Urho Kekkosen taistelujärjestöksi. Kekkosen asema hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan oli heikoimmillaan. Taustamiehet Kustaa Vilkuna ja Jan-Magnus Jansson hankkivat hänelle laajenevaa poliittista selustaa hahmottamalla uudenlaista keskustelupiiriä.

Tuloksena ei kuitenkaan ollut Kekkosen nimeä kantava seura, sillä mukaan haluttiin muitakin kuin Kekkosen kannattajia. Paasikivi-seura perustettiin Paasikiven syntymäpäivänä 27. marraskuuta 1958. Paasikiven nimeen nojautumisella korostettiin myös sitä ajatusta, että sotien jälkeinen ulkopolitiikka perustui jatkuvuudelle. Hyvin pian ilmeni, että Paasikiven nimi tarjosi selkänojan myös itään päin. Apusen tietojen mukaan koko käsite Paasikiven-Kekkosen linja syntyi Moskovassa.

Paasikivi-seuran virallisena tarkoituksena oli selkiyttää keskustelua Suomen ulkopolitiikasta. Vaikka seura tekikin tarkoitusperiensä mukaisesti kekkoslaista propagandaa, sillä oli myös laajempi tavoite: Suomen ulkopolitiikkaa ja kansainvälistä asemaa käsittelevän asiallisen tiedon ja keskustelujen edistäminen. Tästä tehtävästä sai myös alkunsa Ulkopoliittinen instituutti.