Untamalan hautalöytö kertoo kristinuskon tulosta Suomeen

TS/Heikki Sankkila<br />Untamalan Heinikkalan hautalöytöön kuuluvaa hopeaesineistöä ja vasemmalla muualta tietyön yhteydessä löytynyt keihäänkärki. Oikeassa yläkulmassa Valkojärven pohjasta löytynyt pyhiinvaelluspullo.
TS/Heikki Sankkila
Untamalan Heinikkalan hautalöytöön kuuluvaa hopeaesineistöä ja vasemmalla muualta tietyön yhteydessä löytynyt keihäänkärki. Oikeassa yläkulmassa Valkojärven pohjasta löytynyt pyhiinvaelluspullo.

HEIKKI SANKKILA

- Arkeologiakeskus Untamala on erinomainen paikka kristinuskon tulosta kertovalle näyttelylle. Kristinusko tuli Untamalaan jo 1 000 vuotta sitten. Siitä kertoo täältä 1960-luvulla löydetty, 1000-luvun alkupuolelta oleva hauta, jonka runsaaseen esineistöön kuului muiden muassa hopeinen ristiriipus ja muun esineistön koristelu viittaa kristinuskoon. Tämä on vanhin Suomesta löydetty kristillisyyteen liittyvä hautaesineistö, sanoo museoviraston pääjohtaja Paula Purhonen .

Kristinuskon tulo suomeen on Arkeologiakeskus Untamalan vuoden 2005 kesänäyttely. Näyttely kertoo, millaisen kuvan arkeologiset löydöt ja muinaisjäännökset välittävät kristinuskon varhaisvaiheista maassamme.

Pohjolaan suuntautunut lähetystyö alkoi 700-luvulla, mutta skandinaavit olivat jo aikaisemmin joutuneet kauppamatkoillaan kosketukseen kristinuskon kanssa.

- Kirkko alkoi Suomessa järjestäytyä 850 vuotta sitten, minkä vuoksi nyt vietetään juhlavuotta Kirkko Suomessa 850 vuotta . Untamalan näyttely on yksi vuoden tapahtumista, pääjohtaja Purhonen kertoo. Kristinuskon symboleita esiintyi jo rautakauden koruissa ja sen etenemistä voi tarkastella hautaustapojen muutoksia seuraamalla. Siirryttiin esimerkiksi polttohautauksesta ruumishautaukseen.

Henrik-keskustelun kiihkeys ei yllättänyt

- Piispa Henrikin olemassaolosta ei voi sanoa mitään varmaa. Jonkinlainen ristiretki Suomeen tehtiin ilmeisesti tammikuussa 1156. Historiassa on muitakin tällaisia tapahtumia ja henkilöitä joista ei ole olemassa kirjallisia lähteitä, ei piispa Henrikiä vielä kannata heittää historian roskakoppaan, pääjohtaja Paula Purhonen sanoi.

  Henrikin tarinalla on joka tapauksessa ollut vahva vaikutus kristinuskon juurruttamisessa Suomeen.

Henrikistä syntyneen keskustelun kiihkeys ei ole Purhosta yllättänyt.

- Tässähän ollaan viemässä kristinuskon suomeen tuoja ihmisiltä. On luonnollista, että he reagoivat voimakkaasti. Traditio on olemassa, vaikka Henrikiä ei olisi koskaan ollutkaan, hän pohti.

Muinaisesineitä kotiseudulta

Arkeologiakeskus Untamalassa on esillä kansallismuseon kokoelmiin kuuluvia muinaisesineitä.

- Huomattava osa niistä on peräisin Vakka-Suomesta sekä Mynämäeltä, Nousiaisista ja Turusta sanoo Arkeologiakeskusta hoitava tutkija Marja Sipilä.

Valkojärven pohjasta vuonna 1965 löytynyt pyhiinvaelluspullo on peräisin ehkä 1000 luvulta, viimeistään keskiajalta. Tinasta tehty pullo on halkaisijaltaan vajaat kymmenen senttimetriä ja siinä on eläinaiheinen kuvio.

- Pyhiinvaelluspullo on matkamuisto, joka todisti, että pyhiinvaeltaja oli todella käynyt vaelluksensa kohteessa. Siihen saatettiin ottaa siunattua vettä, ja tuoda vesi kotiin joko käytettäväksi tai säilytettäväksi, Marja Sipilä kertoo.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.