Naantalin museolle kunnostettiin
pätkä 1600-luvun katua

TS/Jane Iltanen<br />Naantalin museon Hiilolan talon portin taakse on kunnostettu pätkä 1600-luvun katukiveystä. Kivet on kaivettu esiin Mannerheiminkadulta.
TS/Jane Iltanen
Naantalin museon Hiilolan talon portin taakse on kunnostettu pätkä 1600-luvun katukiveystä. Kivet on kaivettu esiin Mannerheiminkadulta.

ANNA KUUSELA

Naantalin museon Hiilolan taloon tulijat saivat sunnuntaina astella 1600-luvun kadunpätkää pitkin. Historiallinen katu oli avoinna yleisölle Tuhkamarkkinoiden aikaan ensi kertaa, mutta kovin harva eksyi keskustan markkina-alueelta museon pihalle. Arkeologian opiskelija Riikka Mustonen sai sentään muutamia kyselyjä vanhasta kadusta.

- Ihmiset ovat kyselleet lähinnä, kuinka vanha katu on.

Mustonen kertoi, että katu on kirjallisten lähteiden mukaan 1680-luvulta. Kiveystä löytyi vuonna 2000 aloitetuissa kaivauksissa Naantalin Mannerheiminkadulta. Osa katukivistä numeroitiin, kuvattiin, piirrettiin ja varastoitiin.

Viime syksynä päätettiin rakentaa rekonstruktio vanhasta kadusta Naantalin museon Hiilolan talon sisääntulokäytävään. Katu valmistui Mustosen mukaan joulukuussa. Sen rakensi Naantalin kaupungin puisto-osasto. Toteuttajina olivat museo ja Muuritutkimus ky.

Noin sadasta kivestä koostuva kadunpätkä näyttää vaatimattomalta, mutta sen historia on mielenkiintoinen. Kadun nimi oli alkuun Isokatu, 1800-luvulla Nikolainkatu ja itsenäisyyden ajalla siitä tuli Mannerheiminkatu.

- Aikanaan tämä oli iso katu. Se rakennettiin luostarin raunioitumisen ja uskonpuhdistuksen jälkeen, kun Pietari Brahe toteutti Naantalin asemakaavan, Mustonen kertoo.

Katu on tehty huolellisesti kiilaamalla luonnonkivimurikoita vierekkäin ja täyttämällä välit hiekalla. Arkeologit arvelevat, että jokaisen tontin asukas on joutunut itse kiveämään oman katuosuuden. Tonttien rajat nimittäin näkyvät selvästi kadussa.

1800-luvulla suomalaisille katukiveyksen rakentajille tuli uusi määräys.

- Silloin katukivet eivät saaneet olla neljäätoista kiloa kevyempiä, koska muuten niitä voitiin käyttää aseena armeijaa vastaan, Mustonen sanoo.

Mannerheiminkadulla 2000-luvulla tehdyt arkeologiset kaivaukset osoittivat myös, että Naantalissa on ollut asutusta ja toimintaa myös 1500-luvulla. Tuolloin kaupungin on uskottu olleen rappeutunut ja autioitunut, koska luostari raunioitui uskonpuhdistuksen jälkeen.

1600-luvun kadunpätkä on Hiilolan talon lukitun portin takana. Sitä pääsee seuraavan kerran ihastelemaan keväällä, kun Naantalin museo avaa taas ovensa yleisölle.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.