Professori Saukko haluaa parempaa laatua kuolemansyyntutkimuksiin

TS/Jori Liimatainen<br />Oikeuslääketiedettä pitää opettaa kaikille terveydenhuollon ammattilaisille ja oikeuslääkäreitä tarvitaan lisää, jotta tutkimuksen taso pysyy hyvänä, katsoo Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori Pekka Saukko.
TS/Jori Liimatainen
Oikeuslääketiedettä pitää opettaa kaikille terveydenhuollon ammattilaisille ja oikeuslääkäreitä tarvitaan lisää, jotta tutkimuksen taso pysyy hyvänä, katsoo Turun yliopiston oikeuslääketieteen professori Pekka Saukko.

SEPPO SUDENNIEMI

Aasian suomalaisuhrien oikeuslääketieteellinen tutkiminen ja ruumiiden säilytys Suomessa ei Turun yliopiston oikeuslääketieteen professorin Pekka Saukon mukaan ole erityinen ongelma, kunhan vainajat saataisiin tuoduksi kotimaahan. Uhreille tehtävästä kuolemansyyntutkimuksesta päättää poliisi.

Oikeuslääketieteellinen tutkimus Suomessa on Saukon mielestä kohtuullisen hyvällä tasolla, mutta koulutusta pitää kehittää, jotta erikoisalan jatkuvuus ja tutkimuksen hyvä taso voidaan taata.

Vuonna 2003 Suomessa tehtiin 10 810 oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Lisäksi tehtiin 4 197 lääketieteellistä avausta tautikuolemien yksityiskohtien, muun muassa kasvainten aiheuttamien kuolemansyiden selvittämiseksi.

Suomessa oli vuonna 2003 yhteensä 49 033 kuolemantapausta eli ruumiinavaus tehdään noin joka kolmannelle vainajalle.

- Suomi on kuolemansyyn tutkimisessa maailman kärkimaita. Avausten määrää ei tarvitse nostaa, mutta tutkimuksen laatua pitää parantaa. Hankkeet voisivat keskittyä esimerkiksi erilaisten vammojen ajoituksen ja kuolinajan määrityksen ympärille, mutta määrärahojen puute haittaa tutkimustöitä, Saukko totesi.

Kuolemansyiden selvittäminen on välttämätöntä yleisen oikeusturvan ja siihen kytkeytyvien monien rikos-, vakuutus-ja siviilioikeudellisten seikkojen kannalta. Tärkeätä on esimerkiksi tietää, onko liikenneonnettomuus tapaturma vai onko uhriksi päätynyt kuljettaja saanut sairaskohtauksen tai ajanut huumaantuneena.

- Luotettava kuolemansyyn selvitysjärjestelmä vaikuttaa rikosten ennalta ehkäisyyn ja niiden toteamiseen. Kuolinsyytilastoista näkyvät muun muassa kansalaisten terveysongelmat, jolloin terveydenhuollossa osataan kanavoida toimenpiteitä oikeisiin asioihin. Väkivaltaisten kuolemien tutkimus meillä on korkeaa tasoa, tapauksista tutkitaan yli 90 prosenttia.

Poliisin on suoritettava tutkinta kuolemansyyn selvittämiseksi silloin kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun epäillään jotakuta näistä tai kuolema on äkillinen. Kuolemansyyn selvittämisestä vastaa lääninhallitus.

- Yleensä ulkomailla kuolleelle tehdään vielä kotimaassa ruumiinavaus, koska esimerkiksi Espanjasta ei lähetetä meille sikäläisiä avauspöytäkirjoja. Ruumiinavausten taso pelkästään Euroopassa vaihtelee suuresti. EU on antanut asiasta harmonisaatiosuosituksen, mutta ohjeistusta ja seurantaa tarvitaan lisää, Saukko sanoi.

Turun yliopiston patologian ja oikeuslääketieteen yksiköissä on pulaa vainajien säilytystiloista ja niitä on tarkoitus uudistaa lähiaikoina. Jos Aasiasta tulisi suurempi määrä menehtyneitä kansalaisia, uhrit vietäisiin säilöön kunkin kotipaikkakunnille. Kylmäkontteja käytettiin ensi hätään 1994 jo Estonian uhrien säilyttämisessä.

- On arvoitus, kuinka suuri osa menehtyneistä lopulta tuodaan kotimaahan. Jos koralliriutat ovat ruhjoneet mereen joutuneita uhreja, niin ruumiit eivät välttämättä nouse pintaan eikä niitä löydetä.

Vähän tietoa liian harvoille

Suomessa on kolmisenkymmentä oikeuslääketieteen erikoislääkäriä lähinnä lääninhallituksissa ja yliopistojen oikeuslääketieteen yksiköissä ja heistä on pulaa. Tv-sarjoissa oikeuslääkärit ovat rikostenratkojia, mutta arki on kovaa puurtamista. Kyselyn mukaan 85 prosenttia oikeuslääkärin työajasta kuluu ruumiinavauksissa ja neljä kuolintodistuksia tarkastettaessa. Työ on haasteellista. Esimerkiksi 1990-luvun lopun tutkimuksessa todettiin, että äkkikuolemien joukosta löytyi 23 henkirikosta, jotka eivät ennen ruumiinavausta olleet tiedossa.

- Ruumiinavauksen tekijöitä pitäisi olla enemmän, sillä varsinkin lääninoikeuslääkärit ovat hyvin kuormitettuja. Väkeä eläköityy ja uusia tarvitaan tilalle. Nuorta polvea pitää kouluttaa, mutta siihen tarvitaan myös lisää kouluttajia. Oikeuslääketieteen opetusta annetaan lääketieteen opiskelijalle kolme ja oikeustieteen opiskelijalle valinnaisena neljä opintoviikkoa, mutta oikeuslääketiedettä pitäisi opettaa kaikille terveydenhuollon ammattilaisille, Saukko katsoi.

Oikeuslääkärin koulutus kestää lääketieteen lisensiaattitutkinnon jälkeen yli viisi vuotta, josta 3,5 vuotta kuluu oikeuslääketieteen ja vuosi patologian yksiköissä.

Saukko oli 1997 sosiaali- ja terveysministeriön selvitysmiehenä kartoittamassa oikeuslääketieteen tilannetta. Eräät silloin tehdyt toimenpide-ehdotukset ovat edelleen toteutumatta, mutta oikeuslääkärin ohjeistusta uusitaan ministeriössä. Professuuri tarvittaisiin Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun lisäksi Kuopioon. Erikoisalan neuvottelukunta uupuu vielä, mutta Saukko uskoo, että sekin vielä joskus saadaan.

EPA
EPA
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.