Kävelykierros selvitti Turun kiviseinien salat

TS/Pasi Leino<br />KOP-kolmion huokoinen kalkkikivipinta on ympäristön saasteiden likaama.
TS/Pasi Leino
KOP-kolmion huokoinen kalkkikivipinta on ympäristön saasteiden likaama.

ERJA TAPANA

Lauantaina, valtakunnallisen geologian päivänä, turkulaisille avautui mahdollisuus tutustua keskustan kivirakentamisen saloihin. Oppaana retkellä oli professori, geologi Olavi Selonen . Sateiseen patikointiin oli uskaltautunut tusinan verran kotikaupungistaan kiinnostuneita turkulaisia.

Kaupunkikierroksen luonnollinen aloituspiste oli vastakunnostettu, alunperin 1903 valmistunut taidemuseo (1).

Kansallisromantiikkaa edustavan kivirakennuksen punainen, rosopintainen graniitti on louhittu Kakolanmäestä.

- Kakolan lisäksi Turussa oli sata vuotta sitten louhimoita muun muassa Skanssissa ja Vartiovuorenmäellä, Selonen selvittää.

Samalta ajalta ovat peräisin myös Suomen Pankin rakennus (8) Linnankadulla ja Ravintola Bankin majapaikka (9) Aurakadun kulmauksessa. Jyhkeitä rakennelmia kumpainenkin.

- Suomen Pankin talon alareuna on blokkimaista massiivista kiveä ja yläosa tasaisempaa laattaa, professori kertoo.

Hän kiinnittää opastettaviensa huomiota ravintola Old Bankin rakennuksen korkeaan muurimaiseen kivijalkaan. Kakolasta louhittua ja kansallisromantiikkaa sekin.

Vaikka on sadat kerrat kulkenut rakennuksen ohi, vasta nyt silmä havaitsee, miten jännittävän näköinen talo on.

- Lähes sata vuotta taidemuseota nuoremman Puutarhakadun ja Aurakadun kulmauksen Sammon talon (2) kiveys on uudempaa tyyliä, Taivassalon punaisesta rapakivestä tehdyt laatat ovat ohuita. Ja Puolalankadun Sammon (3) rakennuksen ulkokuori taas on tyypillistä Kaakkois-Suomen rapakiveä. Samaa lajia on Stockmannin seinustalla (6), Selonen jatkaa.

Ympyröitä muistuttavista kuvioista ja eri kivistä joukkoon sekoittuneista läiskistä geologit voivat löytää mielenkiintoisia juttuja.

Kivikukkaro ainoa marmorirakennus

Kävelykadun materiaaleista professori erottaa punaisen Taivassalon graniitin ja vihreän ylämaan graniitin.

Keskustan kummajainen Kivikukkaro (5) on Turun ainoa marmorirakennus, Lapin Tervolan pintalaattaa.

- Vähän se on kellastunut, yleensä materiaalia käytetäänkin vain sisätiloissa.

Sodan pommitusten jäljet Postitalon (7) seinässä kertovat Selosen mukaan siitä, että ikuisena tunnettu kivikin voi taipua.

Harvinainen ilmestys Turussa on myös KOP-kolmion (10) kalkkikivityyppinen pinta. Huokoinen seinämateriaali on vuosien saatossa imenyt ympäristön saasteita ja likainen pinta vaikuttaa raidalliselta.

Kauppatorin (11) nupukivet ovat asiantuntijan mukaan vielä kotimaista perua.

Vastaisuudessa niitä ei kannata enää kotimaassa tehdä. Kiinalainen lajike on tosin paitsi huokoisempaa myös kosolti halvempaa kuin täkäläinen. Ja Suomesta viedään Kiinaan ainakin rapakiveä ja nupukiveä.

Hautakivistä alkanut kiviteollisuus voi Suomessa hyvin. Kivestä elää 200 firmaa, joista suurin osa on perheyrityksiä.

Uusia markkinoita ovat tuoneet uudisrakennukset, joiden alaosaan käytetään kiveä. Sileäksi hiottu pinta on helppohoitoista.

Mutta kivi on ehtyvä luonnonvara ja louhinta muuttaa maiseman. Reilut sata vuotta toimineelle Taivassalon louhimolle on aikaa jäljellä vielä 50 vuotta.

Vehmaalla taas halutaan ympäristö säilyttää, joten sen luonnonrikkaudet on museoitu.

Pieni joukko on hurmioitunut kotikaupungistaan löytyvästä historiasta.

- Pyrimme aina mukaan näille kierroksille, joissa oppii katsomaan Turkua uusin silmin.

- Ei tarvitse matkata tuhansien kilometrien päähän, kun vierestä löytyy elävää historiaa. Yleensä sitä kulkee silmät sokeina, mutta tieto antaa uutta näkökulmaa, Pekka ja Helena Nikkanen toteavat.

TS/Pasi Leino<br />Kivikukkaro Yliopistonkadulla on Turun ainoa marmorirakennus.
TS/Pasi Leino
Kivikukkaro Yliopistonkadulla on Turun ainoa marmorirakennus.
TS/Pasi Leino<br />Olavi Selonen esittelee turkulaisille Puolalankadun Sammon talon seiniä, jotka ovat tyypillistä kaakkoissuomalaista rapakiveä.
TS/Pasi Leino
Olavi Selonen esittelee turkulaisille Puolalankadun Sammon talon seiniä, jotka ovat tyypillistä kaakkoissuomalaista rapakiveä.
TS/Pasi Leino<br />Korkea muurimainen kivijalka antaa ravintola Old Bankin majapaikkana toimivalle rakennukselle jännittävän ilmeen.
TS/Pasi Leino
Korkea muurimainen kivijalka antaa ravintola Old Bankin majapaikkana toimivalle rakennukselle jännittävän ilmeen.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.