Vuollejokisimpukka viihtyy Mustionjoessa

TS/<br />Innofocuksen sukeltajakoulutukseen osallistuva Minna Auttila kertoo Emmi Lehtoselle, kuinka monta raakkua hän löysi Mustionjoesta Åminneforsin voimalan alapuolelta.
TS/
Innofocuksen sukeltajakoulutukseen osallistuva Minna Auttila kertoo Emmi Lehtoselle, kuinka monta raakkua hän löysi Mustionjoesta Åminneforsin voimalan alapuolelta.

MERJA ILPALA

Lohjanjärvestä Karjaan kautta Pohjanpitäjänlahteen laskeva Mustionjoki on arvokas simpukkajoki.

- Tällä hetkellä koko Euroopassa ei tiedetä yhtään muuta kaupungin läpi virtaavaa jokea, jossa eläisi seitsemän suursimpukkalajia, kertoo Luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Ilmari Valovirta .

Mustionjoessa on uhanalaisen vuollejokisimpukan pääesiintymä maailmassa. Joessa elää arvion mukaan jopa miljoona vuollejokisimpukkaa.

- Lajin lisääntyminen onnistuu Mustionjoessa mainiosti. Se saa Mustion kaivoksesta kalkkipitoista vettä, ja myös joen pohja on eläimelle sopiva. Jokihelmisimpukka eli raakku tarvitsee lisääntyäkseen lohikalan, mutta vuollejokisimpukka ei ole yhtä kranttu. Sille kelpaavat särkikalat, ahven ja piikkikalat, Valovirta toteaa.

Jokihelmisimpukka vaatii toukkavaiheessa väli-isännäkseen lohen tai taimenen.

Molemmat kalalajit ovat kadonneet Mustionjoesta, joten myös raakku on vaarassa hävitä.

- Raakkuja on koko joessa enää vain parituhatta, ja niiden keskimääräinen elinikä lähestyy sataa vuotta. Raakut olisi vielä mahdollista pelastaa rakentamalla kalateitä ohi patojen ja palauttamalla lohet ja taimenet jokeen, vakuuttaa luontokartoittaja Esko Vuorinen .

Vuorinen toimii hankeassistenttina mittavassa EU-rahoitteisessa Karjaanjoki Life-projektissa, jonka järjestämissä koekalastuksissa vain yhdestä Mustionjoen sivu-uomasta on löytynyt luontaisesti lisääntyvä taimenkanta.

Aikanaan Mustionjoki oli maineikas lohijoki, mutta nykyisin sen vesivoima on valjastettu sähköntuotantoon.

Suursimpukat puhdistavat vettä

Ympäristöministeriö on vahvistanut rauhoitetuille lajeille ohjeelliset euromääräiset arvot, jotka auttavat tuomioistuimia määrittelemään korvaukset, jos rauhoitusmääräyksiä rikotaan. Vuollejokisimpukan arvo on 50 euroa ja jokihelmisimpukan 589 euroa.

Helmien toivossa ei Mustionjoen raakkuvanhuksia kannata häiritä.

- Helmi löytyy ehkä yhdestä simpukasta sadasta, ja niistäkin vain murto-osa on täydellisiä, Vuorinen muistuttaa.

Joen muut suursimpukat ovat isojärvisimpukka, pikkujärvisimpukka, litteäjärvisimpikka, sysijokisimpukka ja soukkojokisimpukka.

Varsinainen harvinaisuus piileksii kuitenkin lukuisten piensimpukoiden joukosta. Erittäin uhanalaiseksi nilviäiseksi luokiteltu etelänhernesimpukka elää Åminneforsin alapuolella.

Vuorinen laskee, että suursimpukoiden määrä Mustionjoessa nousee yli kahdeksaan miljoonaan.

- Yksi simpukka suodattaa ainakin viisitoista litraa vettä päivässä, poistaa vedestä kiintoainetta ja kirkastaa vettä. Simpukoilla on tärkeä osuus jokiveden puhdistamisessa, mikä vaikuttaa Pohjanpitäjänlahteen asti, hän sanoo.

Karjaanjoki Life-hankkeen raportti Mustionjoen simpukoista valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä.

Maiseman valtasuoni

Yksi osa Karjaanjoen vesistön suojeluhanketta on peltoviljelyn ravinnehuuhtoutumien vähentäminen tarkennetun viljelyn keinoin.

Mustionjoki purkaa vetensä Pohjanpitäjänlahteen, joka on vuonomainen merenlahti ja erityisen herkkä happea kuluttavalle kuormitukselle. Valtaosa ravinnevirrasta valuu lahteen Mustionjoen kautta.

Esko Vuorinen korostaa myös Mustionjoen kauneutta ja historiaa.

Jokialue on osa valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa, johon kuuluvat vanhat ruukit ja avarat peltoaukeamat.

Joki on ollut länsiuusmaalaisen maiseman valtasuoni iät kaiket, sillä esimerkiksi Junkarsborgin linna rakennettiin Påsarträsketin kaakkoisosaan jo 1100- ja 1200-lukujen vaihteessa.

Jokisarja päättyy. Kesän aikana sarjassa käytiin läpi seuraavat joet: Rekijoki, Paimionjoki, Yläneenjoki, Sirppujoki, Aurajoki, Salonjoki, Karjaanjoki, Kokemäenjoki, Raisionjoki, Kojonjoki, Mynäjoki, Eurajoki, Pyhäjoki ja Mustionjoki.