Pyhäjoki hurmaa kunhan sen onnistuu löytämään

TS/Jorma Pihlava<br />Ylisen myllyn patoallas on ruopattu ja kunnostettu uimarannaksi. Punainen pukusuojarakennus täydentää kokonaisuuden.
TS/Jorma Pihlava
Ylisen myllyn patoallas on ruopattu ja kunnostettu uimarannaksi. Punainen pukusuojarakennus täydentää kokonaisuuden.

Jorma Pihlava

Pääteillä pysyttelevää autokuntaa Pyhäjoki ei hurmaa. Harva sitä edes hoksaa.

Kuutisen kilometriä Säkylän keskustasta Turkuun päin joki alittaa Säkyläntien eli maantien 204 mahdollisimman huomaamattomasti. Harmaat tiekaiteet peittävät vaatimattomat siltarakenteet. Vasta autosta nousten löytää puskiston holvittaman pikku purosen. Siinä Pyhäjoki viheriöi rehevänä kuin 4H-kerholaisen puutarhapalsta.

Näkymä maantieltä ei onneksi ole ainoa totuus Pyhäjoesta. Pienellä vaivalla löytyy oikea joki, joka pääosin luonnontilaisena mutkittelee kulttuurimaisemassa koskien antaessa vedelle vauhtia.

Pyhäjoki on myllyjen joki

Sillalta alavirtaan joki halkaisee Pyhäjoen kyläkeskuksen ja avaran peltomaiseman,

Mutta mennään ylävirtaan. Kääntö Loimaan tielle ja siltä oikealle Korven kylään. Kilometri, ja viitta ohjaa Museomyllylle.

Vanha mylly on Pyhäjoen symboli parhaimmillaan, sillä tässä pienessä joessa tiedetään olleen ainakin kymmenen myllypaikkaa. Varhaisimmat jauhintiedot ovat 1400-luvulta.

Matka jatkuu vajaan kilometrin. Patoaltaaseen kunnostettu Ylisen myllyn hiekkaranta punaisine pukusuojineen on kotoisa, mutta uimarit ovat elokuun lopussa poissa.

Korven kylän keitaalta on viitisen kilometriä Löytäneen kylään. Vehnäpeltojen reunustamaa hiekkatietä päädytään Löytäneen lammelle. Jokivarren kylien yhteinen joki- ja kyläprojekti levitti Pyhäjoen patoamalla lammeksi, joka palvelee paitsi kyläläisiä virkistyskohteena myös vesiensuojelua ravinteita ja kiintoaineita pidättävänä kosteikkona.

Vanha tiilinen muuntaja on neuvokkaasti muutettu lintutorniksi. Rantapenkan tervahauta odottaa jäähtyneenä ensi kesää ja uusia pilkkeitä.

Vettä liruu liian vähän

Pyhäjoki saa alkunsa Säkylänharjun ja Virttaankankaan eteläreunan lähteistä. Alastaron Myllylähde mainitaan lajissaan yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista, ja sen ylivirtaamasta Pyhäjoen katsotaan imaisevan alkunsa. Toinen alkupiste on lähellä, mutta Oripään kunnan alueella sijaitseva Kankaanrannan lähde.

Myllylähteen osoittava opasviitta löytyy Säkylä-Loimaa-maantietä ajettaessa Alastaron ja Oripään kuntarajan kohdalta, 17 kilometriä Säkylästä, 6 kilometriä kantatieltä 41. Lähde on oiva paikka seurata Pyhäjoen vesitilannetta. Sinne on kyhätty Thomsonin mittapadoksi kutsuttu ruuhirakennelma, jossa veden virtauskorkeus kertoo jokeen virtaavan vesimäärän.

- Virtaaman vähäisyys on Pyhäjoen ongelma. Se on pudonnut kovin, kovin alhaiseksi, harmittelee Erkki Kallio , Pyhäjärven suojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

Veden niukkuutta tuskittelee myös matkailuyrittäjä Esa Lähteenmäki , jonka Toimintaloma-yritys käyttää hyväkseen Myllylähteenkin miljöötä. Hieno lehtoalue kelpaa liito-oravankin asuinpaikaksi. Kirkasvetinen Myllylähde ja Harjureitiksi kutsuttu latuverkosto ovat Lähteenmäen leipähampaita.

Myllylähteellä ollaan lintujen reittiä mitaten 13 kilometrin päässä paikasta, jossa joki laskee Pyhäjärveen. Korkeuseroa paikoilla on yllättävästi: Myllylähteen pinta on 83,1 metriä, Pyhäjoen laskupaikka Pyhäjärvessä 44,9 metriä merenpinnasta.

Korkeuseroa on lähes 40 metriä! Ei ihme, että myllypaikkoja on löytynyt.

Visaleppä löytyi Pyhäjoen rannalta

Säkylän nimikkokasviksi valittu visaleppä, harmaalepän harvinainen muunnos, tavattiin Pyhäjoen rannalta 1961. Löydös oli laatuaan ensimmäinen koko maailmassa. Visaleppä on sittemmin hävinnyt alkuperäiseltä paikaltaan, mutta sen siirrännäisiä kasvaa muun muassa Pyhäjoen koulun pihalla.

Pyhäjoki on myös kalajoki. Sen alaosa Museomyllyn padolta Pyhäjärveen luokitellaan lohi- tai siikapitoiseksi virtavedeksi, jollaisessa onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus ovat kalastuslain mukaan kiellettyjä ilman kalastusalueen lupaa.

Tuttujen ahventen, haukien, särkien ja salakoiden kavereiksi Pyhäjokeen on vuosikaudet istutettu taimenta ja puronieriää. Koskialueilla on jalokaloille suotuisia kutusoraikkoja.

Joki virtaa -kesäsarjassa esitellään lounaisen Suomen jokia.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.