Kari Koski tykkää pistää pyörät pyörimään

TS/Miia Keski-Petäjä<br />Uudenkaupungin virastotalo on jo tuttu työpaikka tulevalle kaupunginjohtajalle Kari Koskelle. Kesäisin hän polkaisee muutaman kilometrin työmatkan kätevästi pyörällä.
TS/Miia Keski-Petäjä
Uudenkaupungin virastotalo on jo tuttu työpaikka tulevalle kaupunginjohtajalle Kari Koskelle. Kesäisin hän polkaisee muutaman kilometrin työmatkan kätevästi pyörällä.

MIIA KESKI-PETÄJÄ

Haastattelua sovittaessa Kari Koski vastaa puhelimeen ja pyytää odottamaan hetken. Ensin korvanappi korvaan, ponkaisu polkupyörän satulaan, matkaan, ja keskustelu voi alkaa.

Juu, kyllä tapaaminen järjestyisi huomenna. Kesälomansa viime hetkiä viettävän Uudenkaupungin tulevan kaupunginjohtajan kalenterista löytyy tilaa.

Seuraavana päivänä Koski istuu työhuoneessaan virastotalon neljännessä kerroksessa, elinkeinotoimenjohtajan huoneessa. Samalla käytävällä on myös kaupunginjohtajan työhuone, jonne Koski syyskuun aikana siirtyy.

Tai sitten ei, ei hän välttämättä hingu pois tutusta huoneesta - ainahan voi vaihtaa tittelin ovenpielen kylttiin.

Esilläoleminen ei innosta

Sellainen Koski muutenkin on: työteliäs mies, jolle asioiden konkreettinen työstäminen on tärkeämpää kuin juhlavana keulakuvana patsastelu.

- En halua olla esillä esilläolemisen vuoksi, en nauti sellaisesta. Muita ylemmäksi asettuminen on vanhanaikaistakin.

- Toki kaupunginjohtaja joutuu olemaan julkisuudessa, ja tietenkin työhön liittyvät asiat hoidetaan, Koski lisää.

Lauseesta kuultaa tieto siitä, että joissakin piireissä taustapuurtajan mainetta saatetaan pitää rasitteena. Näkyä ja kuulua pitäisi.

Muuten liki kaikki Koskeen liitetyt määreet painottuvat positiiviseen, ja useimmat niistä liittyvät työntekoon.

Uuttera, itsensä täysillä likoon laittava, aikaansaapa, laajan verkoston omaava.

Työhullu, mies itse määrittelee.

- Sen maineen sain jo työurani alussa. Yhdessä työterveystapahtumassakin psykiatri määritteli minut niin, että tunnistaa ongelman, mutta suhtautuu siihen positiivisesti, Koski tokaisee ja virnistää päälle.

Silloin kun työnteolta joutaa, Koski saattaa hypätä pyörän selkään ja polkaista lenkin.

Nyt huonot ilmat ovat supistaneet saldon noin 800 kilometriin, joinakin kesinä matkaa on kertynyt mittariin parikin tuhatta kilometriä.

Laman seurauksista otettiin työvoitto

Uudessakaupungissa vuonna 1952 syntynyt Koski on juurtunut seudulle. Siellä hän on asunut liki koko ikänsä, vain opiskelu pakotti muutamaksi vuodeksi muualle.

Kun Kari Koski valmistui Turun yliopistosta 1975 oikeustieteiden kandidaatiksi, ensimmäinen työpaikka löytyi Hämeenlinnasta. Jo muutaman kuukauden kuluttua Raumalla avautui oikeusavustajan paikka, ja Koski palasi kotiin.

- Silloinkin asuin Uudessakaupungissa, hän tarkentaa.

Vuodesta 1977 alkaa Kosken ura Uudenkaupungin kaupungin palveluksessa. Ensin 16 vuotta oikeusavustajana ja johtavana oikeusavustajana, ja 1993, pahimman laman hetkellä, häntä pyydettiin kaupungin henkilöstöpäälliköksi. Ja taas Koskea päiviteltiin hulluksi.

- Että miten sä tollaseen hommaan tässä tilanteessa lähdet! Mutta en minä sitä niin ajatellut, se oli työ, ja se vain tehtiin.

Meni muutama päivä, ja tilanne muuttui pahasta vielä pahemmaksi. Saab Valmet ilmoitti lopettavansa Saab Calibran valmistuksen, ja Uudessakaupungissa irtisanottiin yli tuhat henkeä. Kaupunki otti haltuunsa Suomen työttömyysennätyksen 33,7 prosentillaan.

Vaikka prosentti on edelleen yli 16, ja autotehtaalta on taas lomautettuna 800 ihmistä, tuleva johtaja uskoo kaupunkinsa olevan menossa kohti parempia aikoja.

- Silloin kymmenen vuotta sitten aloitettu aktiivinen elinkeinopolitiikka tuottaa tuloksia, olemme sitä kautta onnistuneet yksin muutaman viime vuoden aikana luomaan nelisensataa työpaikkaa. Ja mikä tärkeintä, yksipuolisesta elinkeinorakenteesta ollaan pääsemässä eroon.

Huono ilmapiiri sysäsi muutokseen

Pari kolme vuotta takaperin Koski sai kuitenkin tarpeekseen. Ei työtaakan, vaan huonon ilmapiirin vuoksi. Kaupungin poliittisten piirien riitely huipentui 2002 keväällä kaupunginhallituksen erottamiseen luottamuspulan vuoksi.

- Tympäännyin siihen poliitikkojen riitelyyn. Tuntui, että työ, mitä olimme kaupungin eteen tehneet, revittiin palasiksi.

Koski pisti ensimmäistä kertaa hakupaperit vetämään muualle, Rauman apulaiskaupunginjohtajaksi. Pesti ei auennut, ja pian autotehtaalta kuuluneet huonot uutiset veivät taas kaiken huomion. Lähtöaikeet jäivät.

Kun Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Matti Sonninen tämän vuoden helmikuussa jätti erohakemuksensa, miettimisen jälkeen Koski päätti hakea virkaa.

- Moni otti yhteyttä ja kehotti hakemaan, sillä olinhan jo tehnyt aika paljon kaupunginjohtajalle kuuluvia töitä. Olin hoitanut laki-, henkilöstö- ja elinkeinoasioita, joten se oli luonnollinen jatko.

Ensimmäinen hakijakierros ei tyydyttänyt Uudenkaupungin päättäjiä, ja virka pistettiin uudelleen hakuun. Vaikka Koski jätti hakemuksensa myös seuraavalle kierrokselle, hän päätteli, ettei työtä saisi, kun ei ollut ensimmäiselläkään kierroksella kelvannut.

Samaan aikaan ilmaantui toinen kiinnostava kohde: Masku.

- En hakenut hakemisen vuoksi, vaan siksi, että kunta aidosti kiinnosti, Koski korostaa.

Masku on kehittyvä, vakavarainen, aktiivisen elinkeinoelämän omaava, alhaisen veroprosentin kunta Turun kupeessa. Moni asia on toisin kuin Uudessakaupungissa.

Jääminen Ukiin oli positiivinen velvoite

Kun sekä Masku että Uusikaupunki kesäkuun 21. päivänä valitsivat Kari Kosken liki samanaikaisesti johtajakseen, joutui mies hämmentävän valinnan eteen. Punniskelun jälkeen Koski päätti pysyä kotikaupungissaan.

- Koin, etten voi lähteä. Olen niin syvällä tämän kaupungin asioissa, ja moni elinkeinoelämään liittyvä idea on vain minun päässäni. Olisi tuntunut väärältä jättää työ kesken.

Mutta ei Koski yksin velvollisuudentunnosta päätöstään tehnyt.

- Ainakin se oli positiivinen velvoite. Haluan, että tämän kaupungin tilanne hoidetaan kuntoon, ja haluan olla siinä työssä mukana. Olisinhan minä ehkä helpommalla päässyt, jos olisin mennyt Maskuun. Mutta kun olen sellainen, että tykkään haasteista, tuleva kaupunginjohtaja ynnää.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.