Talvi peittosi Suomen Leijonan

TS/<br />Pohjoisen Itämeren talvet olivat liian rajuja Suomen Leijonan lähes 20 metriä korkealle majakalle.
TS/
Pohjoisen Itämeren talvet olivat liian rajuja Suomen Leijonan lähes 20 metriä korkealle majakalle.

JOUKO VÄHÄ-KOSKELA

Kaksi poikkeuksellista jäätalvea vaurioitti Utön eteläpuolella sijaitsevaa Suomen Leijonan majakkaa niin pahoin, että se jouduttiin korvaamaan paljon pienemmällä rakennelmalla. Majakan ainutlaatuisena pidetty jousitusjärjestelmä ei lopulta kestänyt rajusti liikkuneiden jääkenttien voimaa.

Saaristomeren merenkulkupiirin johtaja Paavo Wihuri kävi vastikään pitämässä lopputarkastuksen Suomen Leijonan purku- ja uudelleenrakennustyömaalla. Lähes 20 metriä korkean, 41 tonnia painavan terästornin ja helikopteritasanteen sijasta merestä kohoaa nyt 12 metriin ulottuva putki, jonka päässä on tutkaheijastin.

Pioneerityönä pidetyn majakan loppuvaiheet olivat nekin ainutkertaiset. Paavo Wihuri uskoo, että hän ei enää toiste joudu antamaan merenkulkijoille varoitusta kaatuvasta majakasta.

- Jääkentät painoivat majakan kolme astetta kallelleen viime talvena. Pidin parhaana kehottaa laivoja pysyttelemään siitä matkan päässä, vaikka todellinen kaatumisvaara oli pieni, Wihuri sanoo.

Äkkiä syntyneet, nopeasti liikkuneet jääkentät runnoivat Utön väylän isoa ulkomerkkiä jo edellistalvena pahasti. Wihuri sanoo arvioineensa, että majakka kyllä kestää. Viime kevättalvella paljastui kuitenkin, että Suomen Leijona on romuna.

- Majakan rakenteen suunnitellut professori Mauri Määttänen kävi paikalla tarkastamassa vauriot. Hän vahvisti, että runkoa ei voi enää korjata. Kyllä se oli pettymys hänellekin.

Wihurin mielestä vahingosta ei voi syyttää suunnittelua. Kahtena viime talvena jääkenttien liikkeet ovat olleet ylivoimaisen rajuja pohjoisella Itämerellä. Pohjanlahdella samalla tekniikalla toteutetut kasuunimajakat ovat kestäneet hyvin.

Uusi pikkuleijona näkyy jopa kauemmas

Kesä-heinäkuussa urakoija kävi paloittelemassa runnotun Suomen Leijonan ja pystyttämässä korvaavan maston. Hieno jousitusjärjestelmä lähti sekin sulattamolle. Äärimmäisellä vaivalla pystytetty merenkulun turvalaite kesti ulkomeren koettelemuksia vain 17 vuotta.

Paavo Wihuri vakuuttaa, että merenkulun turvallisuus ei ole vähentynyt yhtään Utön väylällä.

Suomen Leijonasta poistettiin alkuperäinen, voimakas valo jo vuonna 1993. Pohjoisen Itämeren talvet tekivät jo tuolloin vahinkoa majakalle; jääkenttien liikkuessa terästorni joutui niin ankaraan värähtelyliikkeeseen, että kaikki irtoava sinkoutui sen yläosasta matkojen päähän jäälle.

Iso valolähde korvattiin 11 vuotta sitten pienemmällä valolla kuin uuden maston nokassa oleva tuikku. Valon kantama on nyt 9 meripeninkulmaa eli jopa vähän enemmän kuin riisutun Suomen Leijonan.

Eikä tässä kaikki, uusi pikkuleijona havaitaan piakkoin jopa 50 meripeninkulman päästä. Siihen asennetaan siviili-ilmailun transponderia vastaava AIS-laite, joka lähettää majakan paikkatietoa merenkulkijoille. Pääosa kauppa-aluksista on varustettava AIS-järjestelmällä tämän vuoden loppuun mennessä.

Harvoin enää korvaamattomia

Sähköisen navigoinnin tarjoamat mahdollisuudet ovat nykyisin niin hätkähdyttävät, että Suomen Leijonan totaalista hävittämistäkin harkittiin.

- Tiedustelin Utön väylää eniten käyttävien varustamoiden kippareilta, onko majakka heille välttämätön. Kukaan ei pitänyt sitä ehdottoman tarpeellisena. Päädyimme kuitenkin jonkin kiinteän turvalaitteen pitämiseen paikalla, koska kaikilla aluksilla ei ole uusinta navigointitekniikkaa, Paavo Wihuri kertoo.

Hän korostaa, että viime vuosien tekninen kehitys on ollut huimaa: vielä kymmenen vuotta sitten Suomen Leijonan tilalle olisi kiireen vilkkaa rakennettu uusi, massiivinen turvalaite.

Wihuri muistuttaa, että ei olisi ollut mullistava ennakkotapaus, jos Suomen Leijonan 4 000 tonnia painavalle kasuunille ei olisi rakennettu enää mitään. Loitompana merellä loistaa pysyvästi poissaolollaan Tröskeln Västran majakka, jonka saksalaisalus Janra kaatoi joulun alla 2000.

Lähes Suomen Leijonan kokoisen Tröskeln Västran paikalla kelluu meressä valopoiju, johon myös asennetaan AIS-laite. Paavo Wihuri sanoo tehneensä säästöpäätöksen turvallisuudesta tinkimättä.

- Tröskeln Västra ja Östra rakennettiin etupäässä Tahkoluodon syväväylän hiilikuljetusten turvaksi. Isoja hiililaivoja kulkee Pohjanlahdelle enää kaksi tai kolme vuodessa. Jäljellä olevat majakat ja nykyelektroniikka riittävät aivan hyvin niiden ja matalakulkuisemman laivaliikenteen turvaksi.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.