Puuttoman saaren kivikasasta kasvoi Suomen ensimmäinen majakka

TS/Kalle Ipatti
TS/Kalle Ipatti

JAMIE NIEMINEN

Tänään vietetään Utön majakan valmistumisen 190-vuotisjuhlaa. Se on yksi etappi pitkällä taipaleella: merimerkin kasvaminen täysimittaiseksi majakaksi on kestänyt ainakin 800 vuotta.

Aivan pienenä, kauan kauan sitten, majakka oli pelkkä kivikasa Utön puuttoman saaren korkeimmalla kalliolla. Siitä merimerkki suureni maston nokassa keikkuvaksi tynnyriksi ja myöhemmin halkopinoksi, joka päivisin päästi merkkisavua ja öisin paloi näkyvällä liekillä.

Tämäkin oli parempi kuin ei mitään, ja tällä pääsi 1500-luvulla jo useampaan kansainväliseen merikarttakirjaan.

Utön tärkeyttä korostaa, että vuonna 1753 rakennettu majakka oli Suomen ensimmäinen valomajakka. Rakennus kuitenkin tuhoutui sodassa 1808-1809. Nykyinen majakkarakennus pystytettiin vuonna 1814, ja lopulliseen asuunsa majakka valmistui vuonna 1882.

Näin ollen Utön majakkaa on voitu juhlia jo kolmena vuonna peräkkäin; ensin 120-vuotisjuhla, sitten 250-vuotisjuhla ja nyt komeat 190-vuotisjuhlat.

Valoa merestä

Nykyihmisen on vaikea kuvitella, kuinka työlästä alkuaikoina oli pitää majakassa valoa.

Ylhäällä majakan huipulla poltettiin kuutta rasvalamppua, joiden valo heijastettiin merelle neljällä kuparipeilillä. Tornin yläosaan oli lisäksi kiinnitetty puomi, josta riippui rautainen kori. Siinä poltettiin pimeän tullen ja huonossa säässä sysiä ja tervaksia.

Majakan lampuissa poltettiin myös hamppuöljyä silloin, kun kruunu oli varoissaan, mutta useimmin jouduttiin käyttämään traania ja kalaöljyä. Näitä polttoaineita majakanvartijoiden oli pakko pyydystää vapaa-aikanaan lähivesiltä.

Vuonna 1814 valmistunut uudempi majakka rakennettiin nelikulmaiseksi ja sisälle sisustettiin kirkko, jossa majakanvartijat ja luotsit vuorotellen pitivät jumalanpalveluksen. Oikea pappi kävi saarella korkeintaan kaksi kertaa vuodessa.

Pitkä saarna

Omalle kirkolle on Utössä alusta asti ollut inhimillinen tarve. Mutta kysymys voi olla myös toimeentulosta. Majakkamestarin lukiessa päivän postillaa hänen pieni tyttärensä tuli kertomaan, että rantaan on ajautunut hylätty laiva. Isä käski kuiskaten tytön viedä sana kotiväelle, että käyvät korjaamassa talteen mitä korjattavissa on. Sinä sunnuntaina saarna kesti tuplasti kauemmin.

Laiva oli yksi niistä lukemattomista aluksista, joita vuosisatojen kuluessa on haaksirikkoutunut Utön karikkoisille vesille.

Ei siis ole sattuma, että meripelastustoiminta sai alkunsa Utöstä.

Tähti ja risti

Kolmimastoparkki Draken murskautui marraskuussa 1929 Utön edustalla hirvittävällä voimalla riehuneessa myrskyssä. Utöläiset joutuivat avuttomina seuraamaan, kuinka 150 metrin päässä pienelle luodolle pelastautunut Drakenin miehistö sinnitteli märkänä, toisistaan lämpöä hakien.

Myrsky raivosi kaksi vuorokautta. Toisen päivän iltana kaksi miestä yritti uida rantaan. Nuorempi, pieni ja hento poika onnistui, mutta isokokoinen konemestari juuttui kivien väliin. Utön väki joutui lopulta todistamaan, kuinka aallot iskivät miehen kuoliaaksi kalliota vasten.

Rannalla kyhättiin laudoista risti ja tähti, joista haaksirikkoiset ymmärsivät, kuinka miesten oli käynyt. Kun Utön väki lopulta pääsi hakemaan miehet turvaan, oli kahdeksasta miehestä kolme paleltunut kuoliaaksi. Rantaan uimalla pelastautuneen pojan hiukset olivat jäätyneet yhtä suureksi palloksi kuin hänen päänsä.

Kynttelikkö

Utössä itkettiin omaa avuttomuutta. Myöhemmin saarella itkettiin kiukusta, kun tuli tietoon, että muualla maailmassa ammutaan rakettitykeillä pelastavia köysiä hädässä oleville.

Drakenin haaksirikosta hengissä selvinnyt kapteeni perusti Suomen ensimmäisen meripelastusseuran. Niinpä 1947 Utön väellä oli jo kättä pidempää, kun amerikkalainen kuivarahtialus Park Victory upposi jouluyönä lumimyrskyssä.

Silloinkin hirveäksi noussut merenkäynti teki miltei tyhjäksi kaikki pelastusyritykset. Niin luotsikutteri kuin pelastusaluskin joutuivat perääntymään, eikä rannikkotykistön yhteysvenekään uskaltautunut lähelle kiviä, jonne Park Victoryn miehiä oli kiivennyt kaatuneesta pelastusveneestä.

Pelastava köysi saatiin luodolle, ja siihen kiinnitettyä apuvenettä hinaamalla luodolta tuotiin mies kerrallaan turvaan. Kymmenen miehistön jäsentä hukkui.

Amerikkalaislaivalla oli tuomisinaan joululahjoja sodasta selviytyneen maan lapsille, mutta kaikki lahjat upposivat meren pohjaan. Myöhemmin varustamo lähetti utöläisille kiitokseksi suuren säkillisen kahvia ja papuja. Herkut huutokaupattiin ja rahoilla ostettiin kymmenhaarainen kynttilänjalka, johon kaiverrettiin Park Victoryn menehtyneiden merimiesten nimet. Tilaisuudessa Yhdysvaltain lähettiläs totesi, että ilman utöläisten pelastajien rohkeutta majakan kappeliin olisi jouduttu hankkimaan 48-haarainen kynttelikkö.

TS/<br />Risti ja tähti -muistomerkki pystytettiin 1989 taustalla näkyvältä luodolta pelastuneiden ja siellä menehtyneiden Drakenin miesten muistoksi. Myrsky-yönä utöläiset kiinnittivät miehen köyden päähän ja yrittivät turhaan vetää kallionkoloon juuttunutta uhria ylös. Siinä oli pelastajakin vähällä päästä hengestään.
TS/
Risti ja tähti -muistomerkki pystytettiin 1989 taustalla näkyvältä luodolta pelastuneiden ja siellä menehtyneiden Drakenin miesten muistoksi. Myrsky-yönä utöläiset kiinnittivät miehen köyden päähän ja yrittivät turhaan vetää kallionkoloon juuttunutta uhria ylös. Siinä oli pelastajakin vähällä päästä hengestään.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.