Koijoen-Kojonjoen varrella virtaa historia

EEVA SUOJANEN

Se alkaa Forssan Koijärvestä Koijokena, Humppilassa se on karttoihin merkitty Koenjokena ja edetessään Loimaan seutukunnalle se muuttuu Kojonjoeksi ennen yhtymistä Loimijokeen. Yksi pätkä Humppilan ja Metsämaan välillä tunnettiin joskus Haisevanjokenakin.

  Kolmesta tai neljästä nimestä huolimatta Kojonjoki jokena on melkoisen tuntematon ja vaatimaton, mutta lounaisen Hämeen ja Loimaan seudun esihistoriassa merkittävä kulkuväylä ja tärkeä osuutensa sillä oli Suomen ympäristönsuojelun historiassa.

Kojonjoki oli paljon vedekkäämpi 9000 vuotta sitten, kun Loimaan seutu viime jääkauden jälkeen kohosi merestä. Ensimmäiset varmat ihmisen merkit ovat löytyneet Kojonjoen rantamalta Kangas-Hyrysen tilan mailta. Mäkitalon perunapellolta on löytynyt kaunis alkeellinen kivikirves, jolla arkeologit ovat arvioineet olevan ikää ainakin 7000 vuotta. Kojonjoen pohjasta on löytynyt saviastian paloja, jotka on määritelty kuuden-seitsemäntuhannen vuoden takaisiksi.

Mereltä jokea pitkin nousseet ja idästä päin jokea alajuoksuun kulkeneet ihmiset pyydystivät hylkeitä ja majavia ja keräsivät vesipähkinöitä.

Humppilasta Koenjoen ja jo kuivatun Rautajärven rannalta on löytynyt Järvensuon kivikautinen asuinpaikka. Sen soisessa maaperässä säilyneet löydöt todistavat kivikauden ihmisten kalastaneen Kojonjoella ja pitäneen pysyvää leiriä rannalla.

Isoja koskia ei viitisenkymmentä kilometriä pitkän joen varrella ole, mutta virtapaikkoja useita. Virtauksen voimaa hyödynnettiin: joen varrella on ollut monta myllyä.

Luonnonvoimia tehostettiin ja pelloille kohoavia tulvia ehkäistiin patoja rakentamalla.

Alku Koijärvessä

Neljännesvuosisata sitten joen alkupää oli Suomen seuratuin vesiväylä: Koijärven kuuluisat patotaistelut käytiin Koijoen alkupäässä - julkisuudessa tosin puhuttiin vain Koijärven laskuojasta. Ojaa kummoisempi Koijoki ei ollutkaan, ja tuskin olisi enää edes oja, jos lintujärven kuivatussuunnitelmat olisivat toteutuneet.

Tänä vuonna tumma, melkein musta vesi juoksee rivakasti vesipiirin rakentaman padon yli. Harvoin heinäkuussa vesi pärskyy näin voimallisesti.

- Veden tummuus johtuu siitä, että siinä on paljon eloperäistä ainetta, sanoo luontoyrittäjä Jouko Alhainen . - Siitä kai se Haisevanjoki-nimityskin tulee. Savipeltojen läpi kulkiessaan joki muuttuu harmaaksi.

Alhainen oli Koijärvi-liikkeen padonrakentajia, yksi harvoista paikallisista mukanaolijoista. Koijoen padon tapahtumat vaikuttivat lintuharrastajan tulevaisuuden suuntaan. Nyt hän on päätoiminen luontomatkailuyrittäjä ja luontoaktiivi.

Viime vuosina hän on taistellut Konikallion liito-oravametsien puolesta.

- Täällä käydyt taistelut muuttivat käsityksiä ja avarsivat maailmaani, hän sanoo katsellessaan vesipiirin rakentamaa patoa ja rehevöitynyttä maisemaa.

Jokivarsi Koijärveltä Kojonkulmalle on Alhaiselle tuttu. - Ehkä joku läpipääsemätön ryteikkö on kulkematta, mutta rannoilla on rampattu. - Joitakin harvinaistuneita lintulajeja kuten pikkulokkeja on jokimaisemasta bongattu.

Tosin Koijoki-Kojonjoki ei ole lintubongarin ykköskohteita. - Lähistöllä kun on erinomaisia lintujärviä.

Seikkailu mielessä

Loimijoen melontaoppaan mukaan Kojonjoki on vaativa ja vaihteleva melontajoki, joka vaatii melojalta omien taitojensa tuntemusta.

  Oppaan mukaan Kojonjoki tarjoaa monipäiväisen melontakokemuksen ja -seikkailun.

Melontaretkelle ei kuitenkaan voi lähteä kuivina vuosina. Muutamat virtapaikat on runsaiden vesienkin aikana ohitettava rannan puolelta.

Joki virtaa -sarjassa tutustutaan lounaisen Suomen jokiin.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.