Vain harva tuntee Raisionjoen salat

TS/Päivi Kosonen<br />Lehmät ja lampaat pitivät aikoinaan Raisionjoen penkereiden kasvillisuuden kurissa. Tänä päivänä rannat ovat kasvaneet umpeen ja eläimiä näkyy joen varrella vain harvakseltaan.
TS/Päivi Kosonen
Lehmät ja lampaat pitivät aikoinaan Raisionjoen penkereiden kasvillisuuden kurissa. Tänä päivänä rannat ovat kasvaneet umpeen ja eläimiä näkyy joen varrella vain harvakseltaan.

JUTTA HÖGMANDER

Lehmät luovat tyrmistyneitä katseita joen suuntaan, kun Kauko Haahti matkaa niiden laitumen ohitse Raisionjokea pitkin. Nämä sarvipäät eivät kovinkaan usein joudu tekemään tuttavuutta veneilijöiden kanssa, joskus harvoin ohi saattaa solahtaa muutama kanootti.

- Nuoremmat tulevat tähän rantaan katsomaan, vanhemmat eivät jaksa enää välittää, toteaa Haahti.

Edelliskesien veteraanit ovat jo tottuneet siihen, että Haahti pistäytyy veneajelulla harva se päivä akkukäyttöisen perämoottorinsa kanssa. Meno on tasaista ja ennen kaikkea hiljaista, sillä moottori on lähes äänetön.

Hiljaisuus antaa mahdollisuuden keskittyä Raisionjokivarren rikkaaseen luontoelämään, joka pitää sisällään muutakin kuin kotieläimiä. Ohi lipuva vene ei Haahdin mukaan säikäytä juomaan saapunutta hirveä sen enempää kuin poikasiaan paimentavaa joutsenpariakaan. Aurinkoisella säällä joen rantaan lepattelevat harvinaiset perhoset ja sudenkorennot.

Joskus Haahti intoutuu matkansa varrella tervehtimään myös "kaveriaan" käkeä luontokirjasta kopioimallaan puhallustekniikalla.

- Kun kuulin käen kerran kukkuvan, vastasin sille omalla tavallani. Käki hiljeni hetkeksi täysin. Kaipa se vaistosi, että kyseessä oli ihminen, mutta kyllä se hämmentyä taisi, virnistää Haahti.

Veneily on mahdollista noin kuuden kilometrin matkalla vesilaitoksen padoista pohjoiseen, kunhan vesi vain on tarpeeksi korkealla. Reitin varrella on tosin kuusi karikkoa, jotka saattavat aiheuttaa keltanokalle hankaluuksia.

- Olen kai jonkinlainen jokiluotsi, koko ikänsä Raisionjoen läheisyydessä asunut Haahti veistelee.

Arjen kumppanista vedenlähteeksi

Rakkaalla lapsella, Raisionjoella, on monta nimeä, sillä kaikki joenvarren paikkakunnat Turkua lukuunottamatta ovat halunneet osakseen pienen palan kunniasta. Vahdolla joki tunnetaan Vahdonjokena, Ruskolla taas, kuten arvata saattaa, Ruskonjokena.

Kolmekymmentä kilometriä pitkä Raisionjoki on kuitenkin nimisodasta huolimatta jäänyt varsin tuntemattomaksi raisiolaisille.

- Suurin osa raisiolaisista ei tunne jokea kunnolla, koska se ei virtaa samalla tavalla kaupungin halki kuin Aurajoki Turussa. Vanhemmat raisiolaiset kunnioittavat Raisionjokea enemmän, sillä lapsena täällä oltiin usein. Talvella luisteltiin ja hiihdettiin, kesällä uitiin ja ongittiin, muistelee Haahti.

Haahti kuuluu niihin raisiolaisiin, jolle Raisionjoen vaiheet ovat tuttuja, sillä suvun ja joen yhteinen historia kantaa aina 1800-luvun loppupuolelle asti. Haahdin isoisä toimi joella myllärinä neljäkymmentä vuotta, kunnes mylly tuhoutui tulipalossa vuonna 1938.

Raisionjoki oli Haahdin mukaan aikoinaan runsas rapujoki, jonka antimia pikkupojat kävivät myymässä Turun toreilla asti. Pyykkiä pestiin joella suurissa pyykkipadoissa, myllyt olivat ahkerassa käytössä, uitoissa kuljetettiin tukkeja merenrantaan, ja rannan puimavajojen latotansseissa pistettiin jalalla koreasti.

- Joki oli osa jokapäiväistä elämää, Haahti summaa.

Tänä päivänä kolmekymmentä kilometriä pitkästä Raisionjoesta ja sen viereen tehdystä Haunisten altaasta saavat vetensä sekä raisiolaiset että naantalilaiset. Raision-Naantalin vesilaitoksen toiminta kuitenkin loppuu, kun Turun seudun putkistoissa alkaa virrata Virttaankankaan tekopohjavesi. Laitoksen altaat jäävät virkistyskäyttöön, joten edessä saattaa olla Raisionjoen uusi kukoistuskausi kaikkien raisiolaisten jokena.

Joki virtaa -kesäsarjassa esitellään lounaisen Suomen jokia.

TS/Päivi Kosonen<br />Kauko Haahdelle Raisionjoki toimii kesämökin korvikkeena. Jokivarren maisemiin on hyvä tutustua akkukäyttöisen perämoottorin vauhdittamalla veneellä.
TS/Päivi Kosonen
Kauko Haahdelle Raisionjoki toimii kesämökin korvikkeena. Jokivarren maisemiin on hyvä tutustua akkukäyttöisen perämoottorin vauhdittamalla veneellä.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.