Akatemiatalon seinämaalaukset odottavat konservointia

TS/Aada Niilola<br />Emanuel Limnellin vuonna 1814 luomat yhdeksän lynettimaalausta kiertävät Turun Akatemiatalon konsistorisalin seiniä. Konservointi tuo sävyjä nyt ajan patinoimiin jumalhahmoihin.
TS/Aada Niilola
Emanuel Limnellin vuonna 1814 luomat yhdeksän lynettimaalausta kiertävät Turun Akatemiatalon konsistorisalin seiniä. Konservointi tuo sävyjä nyt ajan patinoimiin jumalhahmoihin.

ERJA TAPANA

Turun vuoden 1827 suurpalon liekeiltä on meidän päiviimme jäänyt muutakin arvokasta kuin Vartiovuorenmäen käsityöläismuseo. Yksi kansallinen, ihmisten katseilta piilotettu aarre on Vanhan akatemiantalon konsistorisalin seiniä koristavat Emanuel Limnellin yhdeksän lynettimaalauksen kokonaisuus, joka odottaa konservointia.

Hanketta ajaa Turun hovioikeus, jonka edustus- ja koulutustila konsistorinsali nykyisin on.

Limnell teki maalaukset vuonna 1814 öljyvärein kuparilevyille, ja päätteeksi pinnat lakattiin. Ovien ja ikkunoiden yläpuolelle sijoitetut maalaukset kuvaavat antiikin ajan eri tieteenalojen jumalia, kuten oikeuden jumalatar Themistä. Työn aikanaan tilasi Turun Akatemia.

Valtion taidemuseon erikoistutkijan, taidehistorian dosentti Virpi Harjun mukaan konsistorisalin allegoriset lynettimaalaukset ovat lajissaan Suomen vanhimmat, aikansa taiteellisina ilmentyminä korvaamattomia.

Arvoteoksia on kuitenkin vaikea hahmottaa ja tutkia, koska ne ovat alkuperäisessä tilassa eli niitä ei ole Turun suurpalon jäljiltä puhdistettu.

Valtion taidemuseon konservaattorin Ari Tanhuanpään mukaan teoksissa on runsaasti pintalikaa, voimakkaasti kellastunut, epätasainen lakkakerros sekä pieniä maalinpuutoskohtia, jotka ovat todennäköisesti palovaurioita.

Ennen konservointia harkittavaksi jää, tehdäänkö työ konsistorisalissa vai irrotetaanko maalukset seiniltä ja kuljetetaan erilliseen konservointitilaan. Tanhuanpää pitää jälkimmäistä vaihtoehtoa turvallisempana.

Myös rakennuksen omistaja Senaattikiinteistöt on suhtautunut myötämielellä hankkeeseen.

Järin suurista summistakaan ei ole kyse, sillä jokunen tarjous urakasta on jo tehty, ja niissä summat pyörivät 30 000 euron tietä-missä.

Akatemiatalo nousi vuosina 1801-1815 Turun tuomiokirkon naapuriin. Arkkitehti Carl Gjör-wellin suunnittelema komeus on edelleen yksi Suomen merkittävimmistä kustavilaisen uusklassismin tuotoksista.

- Rakentaminen oli merkittävä tapaus, sillä ensimmäistä kertaa Suomessa arkkitehti piirsi rakennuksen, ja urakan etenemistä myös valvoi arkkitehti eli Bassi, kertoo hovioikeuden informaatikko Hilkka Karpela-Uusitalo.

Vuonna 1640 perustetun Turun Akatemian kiertolaisuus eri tiloissa päättyi, kun se nimikkotalo vuonna 1817 vihittiin käyttöön.

Turun palon jälkeen yliopisto siirrettiin Helsinkiin. ja Akatemiatalo korjattiin hovioikeuden ja lääninhallituksen käyttöön arkkitehti Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Rakennus on suojeltu valtion asetuksella. Akatemiatalon juhlasali ja konsistorien salit kuuluvat maan arvokkaimpiin julkisiin tiloihin.

Konsistorisali oli vuosina 1830-2000 Turun tuomiokapitulin käytössä. Sen jälkeen hovioikeus sai tilan itselleen. Aika on otollista töiden konservoinnille siksikin, että liikenteen haitat ovat Akatemiatalon ympärillä huomattavasti vähentyneet.