Yleinen mielipide
muovaa politiikkaa
yhä enemmän

LEA PEUHKURI

Julkisuus ja yleinen mielipide vaikuttavat yhä enemmän poliittisiin muotoiluihin. Myöskään aiemmin pyhät ja kansan tavoittamattomissa olleet turvallisuuspoliittiset ratkaisut eivät ole enää vain ylimmän maanjohdon käsissä.

- Poliitikot ovat menettämässä asemiansa ajankohtaisten asioiden ainoina määrittelijöinä, sanoo tutkija Tommi Koivula , joka väittelee kansainvälisestä politiikasta lauantaina Tampereen yliopistossa.

Koivula tarkasteli tutkimuksessaan poliittista puhetta henkilömiinojen kieltämisestä käytävässä keskustelussa Norjassa ja Suomessa. Koivula päättelee tutkimuksessaan, että keskustelu henkilömiinoista oli ensimmäinen kerta, kun kansainvälinen julkisuus on päässyt vaikuttamaan maiden turvallisuuspolitiikkaan.

Suomen virallinen kanta jalkaväkimiinoihin eroaa olennaisesti monesta muusta länsimaasta. Suomi ei ole liittynyt henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, jonka oli allekirjoittanut ennen EU:n laajentumista muun muassa kaikki muut EU-jäsenet.

- Tilanne on Suomelle kiusallinen sikäli, että täällä ollaan Norjan tavoin haluttu olla eettisen maailmanpolitiikan mallioppilaita ja tahdottu olla eturivissä rakentamassa rauhaa maailmaan mm. YK:n välityksellä. Norja on kuitenkin ollut jalkaväkimiinojen kieltämisen edelläkävijä.

Suomen epämukavaa asemaa kuvastavat poliitikkojen ristiriitaiset lausunnot. Viimeksi presidentti Tarja Halonen totesi huhtikuun lopussa MTV3 :n haastattelussa, että hänestä on kiusallista, että Suomi ei ole edelleenkään pannut toimeen Ottawan sopimusta. Kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Ville Itälä puolestaan ilmoitti olevansa täysin eri mieltä presidentin kanssa.

Koivula päätyi vertailemaan Norjaa ja Suomea, koska mailla on monia yhtäläisyyksiä. Maat jakavat esimerkiksi samantyyppisen miinahistorian: natsi-Saksa miinoitti raskaasti molempien maiden pohjoisosat Lapin sodassa.

- Henkilömiinojen käyttökiellossa ne kuitenkin ottivat täysin vastakkaiset kannat 1990-luvun puolivälissä. Norjassa yleinen mielipide tuomitsi murskaavasti henkilömiinat ja maan eduskunnassa vallitsi myös vahva yksimielisyys, kun Ottawan sopimukseen päätettiin liittyä.

Koivula arvelee, että Nato-jäsenenä Norja on voinut helpommin hylätä miinat, kun se voi luottaa ison sotilasliiton vahvistuksiin.

Suomessa jalkaväkimiinoilla on puolestaan ollut perinteikkäästi tärkeä asema. Ne ovat halpoja ja tehokkaita sekä turvaavat tarvittaessa maarajoja. Puolusvoimat katsookin, että miinoista ei ole tarpeellista luopua.

- Suomessa yleinen mielipide ei selkeästi vastusta henkilömiinoja, mikä varmaan osaltaan johtuu jonkinlaisesta myötätunnosta puolustusvoimia kohtaan, Koivula sanoo.

Miinoja säilytetään rauhan aikana varastoissa.

Tunnetut asianajajat

Kansainvälinen julkisuus suhtautuu henkilömiinoihin tunteikkaasti. Uutiskuvat näyttävät silpoutuneita ihmisiä, etenkin lapsia, ja eläimiä.

Edesmennyt prinsessa Diana ja torstaina Suomessa konsertoinut, ex-Beatle Paul McCartney ovat esimerkkejä tunnetuista ja vaikutusvaltaisista ihmisistä, jotka ovat julkisuudessa sitkeästi ajaneet jalkaväkimiinojen hävittämistä.

Koivula katsoo, että tämäntyyppinen painostus tulee kasvamaan.

- Poliitikoille saattaa tulevaisuudessa jäädä monesti vain reagoijan rooli.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.