Rekijoki hakee edelleen uomaansa

TS/Lasse Kylänpää<br />Maanvieremät muokkaavat edelleen Rekijoki-maisemaa. Tuore vyöry tukkii jokea, vedenpinta on tavallista korkeammalla, kunnes vesi uurtaa joelle uuden uran.
TS/Lasse Kylänpää
Maanvieremät muokkaavat edelleen Rekijoki-maisemaa. Tuore vyöry tukkii jokea, vedenpinta on tavallista korkeammalla, kunnes vesi uurtaa joelle uuden uran.

ULLA MATTSSON

Ruskeavetisen, välillä melkein ojaksi kapeutuvan Rekijoen pääuoma ja sen lukuisat sivuhaarat ovat kaivautuneet syvälle lähes 80-metriseen savipatjaan. Lopullista uraansa joki ei tunnu kuitenkaan koskaan löytävän. Maanvieremät ovat tavallisia. Rinteiden savimassat tukkivat joen-

uoman, kunnes vesi uurtaa sille taas uuden tien.

Rekijokivarsi Somerolla, Kiikalassa ja Perttelissä sekä sen alapuolinen Uskelanjoki-varsi muodostavat Suomen laajimman tuoreiden niittyjen kokonaisuuden. Notkoja on laidunnettu yhtäjaksoisesti vuosisatoja, 330 hehtaaria laidunnetaan edelleen.

Jokirinteiden maanvieremät ovat keskittyneet koko maassa varsin pienelle alueelle, niitä esiintyy Uskelanjoen ja siihen laskevien jokien lisäksi vain Paimion- ja Halikonjoen varsiin.

- Tällaisella vyöryllä Salon seutu taisi päästä ensimmäistä kertaa lehtien palstoillekin. Suomen ensimmäinen sanomalehti Tidningar utgifte af et Sällskap i Åbo kertoi sortuneesta joentörmästä heti ensimmäisessä vuosikerrassaan 1771. Näitä vieremiä kuvasi myös Topelius Maamme-kirjassaan, sanoo jokivarresta kirjan julkaissut Lasse Kylänpää.

Satoja kertoja kameroineen jokivarsia kolunnut Kylänpää on itsekin kokenut monta tällaista yllätystä: tuttu maisema on muuttanut muotonsa.

- Paljaaseen maahan ottaa ensimmäisenä kiinni leskenlehti, se saattaa ehtiä vuosiakin ennen kuin muut pystyvät viemään paikkansa paljaasta savesta, Kylänpää tietää. Seuraavina tulevat peltokorte, hietakastikka, juolavehnä ja valkoapila.

Helmet Häntälä ja Talvisilta

Rekijoen ainutlaatuinen notkoverkko on myös Natura-kohde. Se on kasvistoltaan poikkeuksellisen yhtenäinen. Jyrkillä savikkorinteillä on erityinen kasvimaailmansa, jonka selityksenä ovat pitkä laiduntaminen ja uurtuminen sekä notkojen oma mikroilmasto, jossa notkon pohjalla lämpötila saattaa painua heinäkuussakin miinukselle.

Notkoissa on voimakas "kevätaspekti" eli kevään ensimmäisiä kukkijoita kuten valko- ja keltavuokkoa, kiurunkannuksia, kevätesikkoja on runsaasti. Vähän myöhemmin notkoista voi löytää kulleroita ja vaikka ketonoidanlukon.

Monet harvinaiset kasvit ovat notkoissa yleisiä ja monet yleiset puuttuvat. Osa kuten keto-orvokki on myös "väärässä", lajille epätyypillisessä kasvupaikassa.

Rekijokilaaksossa tavataan useita kasveja, joita ei ole löydetty mistään muualta Lounais-Hämeestä, johon pääosa laaksoa kasvitieteellisesti luetaan. Tällaisia kasveja ovat mm. tesmayrtti ja maarianverijuuri. Ympäristökeskuksen kartoituksessa alueelta löytyi 329 kasvilajia, joista valtakunnallisesti uhanalaisia ovat vienonsara, haapariippusammal, tulvasammal, ojaäimäsammal ja haavanhyytelöjäkälä.

Laidunnuksen ansiosta notkoissa on myös harvinaisia hyönteisiä. Sieltä on löydetty jo Suomesta kokonaan hävinneiksi luullut isolaakasittiäinen ja paahdelantiainen.

Pikkuapollo lentää Rekijokilaaksossa kesäkuussa, esiintymä on ainoita Manner-Suomessa. Antti Haarton, Veli-Matti Mukkalan ja Seppo Koposen tutkimuksen mukaan alueelta on löydetty 349 kärpäslajia, kartoituksessa löytyi kolme Suomessa kokonaan uuttakin lajia, 419 kovakuoriaislajia sekä 115 hämähäkkilajia.

Tutkijat toteavat, että paljon lisääkin löytyisi, mikäli mahdollisuus vielä perusteellisempaan tutkimukseen järjestyisi.

Rekijoen lähtöpiste on Reksuo, vedenjakaja, jonka toiselta puolelta saa alkunsa Paimionjoki ja se yhtyy Perttelissä Uskelanjokeen. Alueen helmiä ovat Häntälä ja Talvisilta. Häntälän notkoissa on luontopolku, notko-opas ja kyläkeskuksessa kesäkioski

- tutustumaan ollaan tervetulleita.

Joki virtaa -kesäsarjassa esitellään lounaisen Suomen jokia. Seuraavana on vuorossa Paimionjoki.

TS/Lasse Kylänpää<br />Notkoissa kukkivat erityisen runsaina kevätkukat kuten kevätesikko.
TS/Lasse Kylänpää
Notkoissa kukkivat erityisen runsaina kevätkukat kuten kevätesikko.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.