Perheen varallisuus
vaikutti vain vähän
lasten rikastumiseen

TS/Timo Jerkku<br />Eva Österbacka
TS/Timo Jerkku
Eva Österbacka

TANELI TOPELIUS

Perhetausta vaikuttaa melko vähän suomalaisten taloudelliseen asemaan. Rikkaiden vanhempien lapsilla on kuitenkin aikuisena suurempi mahdollisuus itsekin rikastua kuin köyhien vanhempien jälkikasvulla, jolle voi käydä taloudellisesti melkein miten vain.

Yliopistotutkijan mielestä tämä osoittaa, että Suomi on onnistunut luomaan tasa-arvoisen yhteiskunnan, jossa köyhien perheidenkin lapset voivat menestyä.

- Siksi on tärkeää jatkaa samaa linjaa. Laman aikana ehkä unohdettiin, että on tärkeää, että kaikilla on mahdollisuus kouluttautumiseen, arvioi yliassistentti Eva Österbacka Åbo Akademin yhteiskunta-, talous- ja tilastotieteen laitokselta.

Aiheesta perjantaina väittelevä Österbacka on tutkinut väestörekisteristä saamiaan tietoja suomalaisten perheiden taloudellisesta asemasta 1970-luvulla ja näiden kolmekymppisten lasten tilanteesta vuosina 1985-1995. Vuoden 1995 aineistossa mukana on jo kaikkiaan 30 000 perheen tulot.

Korrelaatio vanhempien ja lasten tulojen välillä voi olla jotain nollan ja yhden väliltä. Yksi merkitsee vahvaa vanhempien varallisuuden vaikutusta ja nolla olematonta. Suomessa luku on muiden Pohjoismaiden lailla 0,2, kun se esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa liikkuu 0,4:n ja 0,6:n välillä.

Köyhissä suomalaisperheissä vanhempien ja lasten välinen korrelaatio on lähes nolla, rikkaissa 0,3. 1980- ja 1990-luvun välillä tilanne ei muuttunut.

Peruskoulu toi tasa-arvon

Kansakoulujärjestelmän aikana perheiden tulojen merkitys lasten kouluttautumisessa oli suurempi, kun ylioppilaaksi lukeminen vaati muuttamista pois kotoa kauas opinahjon luo, joskus jopa sadan kilometrin päähän. Peruskoulujärjestelmä toi mukanaan opintotuen ja -lainan myöhempiä opintoja varten.

- Lapsille tuli suurempi mahdollisuus valita itse opintonsa. Kyvyt merkitsivät enemmän kuin vanhempien rahat.

Österbackan mukaan vanhempien taloudellinen asema vaikuttaa vähemmän naisiin kuin miehiin. Naisen tuloihin vaikuttaa enemmän hänen oma perheensä.

- Jos hoidettavana on pieniä lapsia, naiset saattavat valita vähemmän vaativan työn. Naisia myös työskentelee miehiä enemmän julkisella sektorilla.

Jos vanhemmat ovat lasten kasvaessa työttömiä, myös lapsilla on suurempi riski joutua työttömäksi.

- Asiaan voi tietenkin vaikuttaa, jos sekä vanhemmilla tai lapsilla on huono koulutus tai kaikki asuvat samassa kunnassa, jossa on heikko työllisyystilanne, Österbacka pohtii.

- Mutta vanhempien asenne vaikuttaa myös. Esimerkiksi kun lapset huomaavat vanhemmistaan, että on aivan ok olla työtön, asennetta on enää myöhemmin vaikeaa muuttaa.

Österbackan väitöstutkimuksessa ei ole vielä mukana aineistoa vuodelta 2000. Laman vaikutusten tutkiminen on seuraavana vuorossa.

Hänen mukaansa lama-aikana tehdyt leikkaukset koulutukseen vaikuttavat enemmän köyhiin perheisiin kuin rikkaisiin. Kehnolla koulutuksella puolestaan on vaikeampaa saada töitä.

Eva Österbackan väitöskirja It Runs in the Family. Empirical Analyses of Family Background and Economic Status tarkastetaan perjantaina klo 12 Åbo Akademin Arkenin Armfelt-auditoriossa, Tehtaankatu 2. Vastaväittäjänä toimii Dr. Miles Corak Unicef Innocenti Research Centeristä Italiasta ja kustoksena professori Markus Jäntti. Väitös kuuluu taloudellis-valtiotieteelliseen alaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.