Ahti Jalosen muistopaasi
pysäyttää Kuhankuonossa

TS/Jori Liimatainen<br />Ahti Jalosen kivipaasi on Rajakiveltä Rantapihaan johtavan polun varressa Kuhankuonon retkeilyreitistöllä. Muistomerkki on kolmen aatteelisen yhdistyksen talkoilla pystyttämä.
TS/Jori Liimatainen
Ahti Jalosen kivipaasi on Rajakiveltä Rantapihaan johtavan polun varressa Kuhankuonon retkeilyreitistöllä. Muistomerkki on kolmen aatteelisen yhdistyksen talkoilla pystyttämä.

MARKKU TAWAST

Noin varttitunnin kävelymatkan päässä kahdeksan kunnan rajakiveltä Rantapihan suuntaan Nousiaisten sektorilla puupolulla tulee vastaan risteys. Pääväylä jatkuu suoraan eteen päin loivasti nousevaan näreikköön, mutta mitä on vasemmalle haarautuvan pitkoksen päässä?

Vain muutama askel, ja olet noin puolitoista metriä leveän ja suunnilleen yhtä korkean sementtiin valetun kivipaaden äärellä. Siinä on teksti Ahti Jalonen, syntynyt 8.11.1901, kuoli 8.5.1918. Valkoisen terrorin uhri. Jalustassa on vuosiluku 1989.

Jalosen tarkka kuolinpäivä ei ole tiedossa. Teoksessaan Kuhankuononretkilukemisto nousiaislainen kansantieteilijä, FK Esa Laukkanen kirjoittaa: "Tammikuussa 1918 alkaneeseen sisällissotaan lähti taistelijoita Saksalastakin: tiedetään ainakin punakaartin joukoissa olleen saksalalaisia. Saksalassa ja sen naapurikylässä Valpperissa oli punakaarti jo tammikuusta 1918. Punaisten vallanpito päättyi Nousiaisissa, kun punaisten paikallista johtoporrasta vetäytyi 11. 4. 1918 Nousiaisten Nummelta Yläneelle.

Sisällissota oli jo ohi, kun Saksalassa paljastui surmatyö, joka on saattanut olla yhteydessä siihen. Tapaus on pysynyt paikkakunnalla tunnettuna, ja varmaankin osaksi siihen liittyvien epäselvien olosuhteiden vuoksi.

Turun ja Porin läänin maaherra Collan sai 22.7.1918 ilmoituksen metsässä olleesta miehen ruumiista, jonka oli päivää aiemmin löytänyt saksalalainen Miina Lehtonen . Ilmoituksen teki työmies Emil Jalonen Maariasta, jonka ottopojan Ahti Jalosen ruumiiksi tuo löydetty ruumis oli vaatteista tunnistettu. Ilmoituksen tekijä sanoi maaherralle, että asiasta ei oltu uskallettu ilmoittaa nimismiehelle, jonka johtaman joukon myötä lähdettyään Ahti Jalonen oli helatorstaina joutunut kadoksiin."

Laukkasen mukaan Nousiaisiin saapunut piirilääkäri totesi 26.7.1918, että löydetty vainaja oli kuollut vasemmalta puolen päähän ammuttuun luotiin. Ainoa havaittava vamma oli sen luodin aiheuttama. Tapausta tutkittiin seuraavassa marraskuussa käräjillä ensimmäisen kerran.

"Ruumis oli löydetty paikasta, joka on kilometrin päässä Kirkkosaaren rannasta. Löytöpaikkaa sanottiin suoksi, vaikka sitä oli sanottu myös metsäksi. Käräjäpöytäkirjoissa ei ole mainintaan, että ruumis olisi ollut millään tavalla kätkettynä."

Varmuutta ei ole siitä, kuoliko Jalonen juuri sen suon reunassa, jossa muistopaasi sijaitsee. Laukkanen sanoo, että Varsinais-Suomessa on ollut vanha tapa merkittä vainajan kuolinpaikka jollakin tavalla.

- Paaden alaosassa on hiekkakivimurikka, johon on kaiverrettu hämärästi erottuvat nimikirjaimet. Tämä perinteinen merkki viittaisi Jalosen kuolinpaikkaan, Laukkanen arvelee.

Jalonen karkasi Kirkkosaaressa

Kuhankuonon retkilukemistosta selviää, että maaherran määräyksestä oli Nousiaisten Nummen koululla kuulusteltu 3.8. nimismies Väinö Vuorenkoskea ja neljää muuta, joista yksi oli poliisikonstaapeli Anton Peltola .

"Vuorenkoski kertoi kaikkien viiden menneen Saksalaan ajankohtana, jonka hän muisteli olleen helatorstain aatto. Vuorenkoski oli aikonut periä matkalla sakkorahoja, ja samalla oli määrä etsiä punakaartilaisia, joita suojeluskuntalaiset olivat otaksuneet Saksalan kulmalla olevan vielä vapaina. Matkalla Metsämäestä tavattu Ahti Jalonen oli Vuorenkosken mukaan kertonut alustavassa kuulustelussa olleensa mukana ensin paikallispunakaartissa ja sitten rintamalla Toijalassa ja Lempäälässä. Edelleen hän oli kertonut olleensa siellä mukana ryöstöissä ja rintamaketjuissa ja mukana, kun talollisia oli vangittu ja ammuttu. Hän oli sanonut, ettei itse ollut ampunut ketään. Hänet oli kuulustelun jälkeen määrätty seuraamaan nimismiehen joukon mukana. Seuraavaksi kaikki menivät Rantalaan, mistä kahdella veneellä Kirkkosaareen Savojärven yli. Kirkkosaaren rannassa Jalonen oli Vuorenkosken kertoman mukaan karannut Vuorenkosken ja konstaapelin ollessa käymässä läheisillä rakennuksilla"

Maskun tuomiokunnan käräjäpöytäkirjoihin vedon Laukkanen toteaa, että talvikäräjillä asian käsittely päättyi, ja pöytäkirjaan merkittiin, ettei surmatyön tekijää saatu selville.

Valtioneuvoston kanslian ylläpitämiltä Suomen sotasurmia 1914-1922 käsitteleviltä sivuilta selviää, että Ahti Albert Hannanpoika Jalonen oli naimaton, 16-vuotias renki.

Kuolintavaksi mainitaan murhattu ja surmamotiiviksi punakaartilainen. Hautaustavasta ei ole tietoa.

Veriteosta on toisenlaisiakin versioita. Erään aikalaistarinan mukaan Jalosen surma olisi ollut kosto sille, että Pohjanmaalta tullut punaisten ryhmä olisi vanginnut ja teloittanut Suikkisten talon isännän.

Hän oli pidetty mies paikkakunnalla, jota pohjalaiset eivät murhaa tehdessään ottaneet huomioon.

Muistomerkki tehtiin talkoilla

Muistomerkin takana on kolme järjestöä, Turun työväen eläkeläisten perjantaikerho, Mäkiäisten työväenyhdistys ja SN-seuran Tortinmäen osasto. Hankkeen vetäjä toiminut Unto Kärkkäinen sanoi, että lupa piti hankkia metsähallitukselta, joka omistaa maat kansallispuistossa.

- Talkoissa oli parhaimmillaan yli 20 henkilöä. Konevoimaa ei saanut käyttää, vaan hiekka, kivet ja sementti rahdattiin perille kantamalla. Muistomerkin paljastustilaisuudessa 4.7.1989 oli kolmisenkymmentä henkeä.

Toimikunta käy joka helatorstai laskemassa kukkalaitteen. Tänä vuonna se tapahtuu toukokuun 20. päivänä klo 12.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.