Koivisto haluaa liputtaa kansallisvaltion puolesta

Turun Tietokuva Oy<br />Turun kauppakorkeakoulun professori Timo Toivonen (oik.) vaihtoi mielipiteitä presidentti Mauno Koiviston kanssa ennen luentotilaisuuden alkua.
Turun Tietokuva Oy
Turun kauppakorkeakoulun professori Timo Toivonen (oik.) vaihtoi mielipiteitä presidentti Mauno Koiviston kanssa ennen luentotilaisuuden alkua.

MATTI ARVAJA

Presidentti Mauno Koiviston mielestä kansallisvaltioiden positiivisia ominaisuuksia ei pitäisi hukata integraation edetessä.

- Kansallisvaltio on edelleen hyvä asia. Noudatetaan omia tapoja ja lakeja, vaikkei poliisi ole koko ajan valvomassa, Koivisto totesi luennoidessaan keskiviikkona Turussa.

Presidentti toisti myös aiemman kantansa toteamalla Euroopan unionin laajentumisaikataulun liian kireäksi ja toiveikkaaksi. Hänen mielestään uusille jäsenmaille olisi pitänyt aluksi tarjota Euroopan talousalueen ETA:n tapaista yhteistyöjärjestelyä.

Koiviston mukaan yhdentyminen etenee joka tapauksessa omalla painollaan. EU-maat joutuvat tinkimään itsenäisyydestään kokonaisuuden hyväksi.

- Kehitys integraation suuntaan on vastustamaton, mutta pitäisi nähdä se, mikä kulloinkin on välttämätöntä.

Presidentti varoitti myös eliminoimasta politiikkaa politiikasta. Hänen mielestään EU:n hallinnossa vahva komissio ei palvele pienen maan etua. Parhaiten asioita ajetaan hänen mielestään EU:n jäsenmaiden ministeritason kokoontumisissa.

Jossittelua historialla

Koiviston otsikkoaiheena Turun korkeakoulujen yhteiskunnallistaloudellisen tutkimusyhdistyksen tilaisuudessa oli Kontrafaktuaalinen historian tarkastelu. Tarkastelutapa voidaan määritellä jossitteluksi.

Venäjän historiasta kiinnostunut Koivisto kertoi käyneensä vuodenvaihteessa Pietarissa ja tutkiskelleensa uutta historiankirjoitusta. Hänen mielestään lähihistoriankin tarkastelu on Venäjällä tänä päivänä niin rajua, että Suomessa sitä luonnehdittaisiin mauttomaksi.

Talvisotakin aletaan Venäjällä vähitellen tunnustaa sodaksi. Kaikkea siitä ei kuitenkaan ole kerrottu.

Hiljattain suomeksi ilmestyneen Kuoleman divisioona - dokumenttiromaanin kirjoittaja Anatoli Gordijenko on lähestynyt Koivistoa ja pyytänyt häntä vaikuttamaan siihen, että teos julkaistaisiin venäjäksi. Politrukin muistiinpanoihin perustuva kirja kertoo Lemetin mottitaisteluista talvisodan aikana. Motteihin on arvioitu tuhoutuneen 15 000 neuvostosotilasta.

Itsenäisyydelle sinetti 1943

Suomen itsenäisyyden eri vaiheita arvioinut Koivisto sanoi yhtyvänsä presidentti J . K . Paasikiven näkemyksiin valtion syntyvaiheista. Itsenäisen valtion perustamiseen vaikuttivat heidän mielestään oleellisesti ulkoiset tekijät kuten Venäjän ja Japanin sota ja ensimmäinen maailmansota. Loppu oli omaa pyrkimystä ja uhrivalmiutta.

Koiviston mukaan Suomen lähtökohdat itsenäiseen elämään olivat kohtuulliset. Monella ensimmäisen maailmansodan jälkeen aloittaneella pikkuvaltiolla asiat olivat paljon heikommin.

Koivisto katsoo Suomen itsenäisyyden tavallaan sinetöityneen Teheranin huippukokouksessa vuonna 1943. Tuolloin Franklin D . Roosevelt tiedusteli Josif Stalinilta , miksei Baltian maille voisi taata itsenäisyyttä Suomen tapaan. Stalinin kerrotaan perustelleen Suomen erityisasemaa tsaarinajan autonomialla.

- Voi tulkita, ettei Suomen itsenäisyys tuon jälkeen ollut enää avoin kysymys. Suomi kävi sotaa ja oli osoittanut voivansa pitää vaihtelevissa oloissa yllä yhteiskunnan toimintaa ja valtiojärjestystä, Koivisto totesi.

Sodalle haetaan edelleen nimeä

Presidentti pohti myös vuoden 1918 tapahtumia Suomessa. Hän esitti arvion, että Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä, jos punainen osapuoli olisi voittanut sodan. Koiviston näkemys perustui siihen, etteivät punaiset olisi pystyneet pitämään yllä hallitusvaltaa ilman Venäjän tukea.

- Tässä mielessä voidaan puhua vapaussodasta, Koivisto määritteli, vaikka totesikin, ettei vuoden 1918 sodalle ole vieläkään löydetty yksiselitteistä nimeä.