Mahtinaisen arvoinen puku

Presidentti Tarja Halosen puvun tekeminen maksoi kaikkiaan 25 000 markkaa, josta korujen osuus oli 12 000 markkaa.
Presidentti Tarja Halosen puvun tekeminen maksoi kaikkiaan 25 000 markkaa, josta korujen osuus oli 12 000 markkaa.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen sykähdytti Linnan itsenäisyyspäiväjuhlia tänä vuonna pukeutumalla Euran muinaispukuun.

Ja mikäpä oli sen sopivampaa: ennen muinoin muinaispuku oli mahtitalon emännän vaate, sillä eihän sen kankaisiin ja koruihin kenellä vaan ollut varaa. Halonen on nyt oman aikansa mahtinainen.

Viikinkiajalta, 1000-luvulta, mallinsa saanutta pukua valmistettiin joulukuun kuudennen päivän iltaa varten kaksi kuukautta. Sen tekeminen maksoi kaikkiaan 25 000 markkaa, ja siitä 12 000 markkaa oli korujen osuus.

Puku on nyt presidentin oma. Hän sai sen runsas viikko sitten lahjaksi Suomen Kansallispukuneuvostolta ja sen jäsenjärjestöiltä.

Puvun tulevaisuus on vielä avoin, mutta presidentinkansliasta kerrotaan, että "kyllä presidentti sitä varmaan jossakin käyttää, käyttöön se on tarkoitettu".

Käsin kudottua villaa

   - Euran muinaispuku on sataprosenttisesti käsin tehty, kertoo presidentin yllä nähdyn muinaispuvun kaikkien tekstiilien valmistaja, artesaani Erja-Kaarina Helkiö .

Euralainen Helkiö on tehnyt muinaispukuja vuodesta 1996 lähtien. Hän laskee presidentti Halosen puvun olleen noin viidestoista hänen käsistään valmistunut muinaispuku. Runsaat korut ovat Kalevala-korun, nekin käsin valmistettuja.

Presidentin yllä olleen vaatteen ainutlaatuinen yksityiskohta on sen vyötäisillä oleva kolmivärinen lautanauha, joka on kudottu toisella mallilla kuin näihin pukuihin yleensä. Silti sekin perustuu samoihin tuhannen vuoden takaisiin tekstiililöytöihin kuin asu kokonaisuudessaan.

Alusmekko, sen päälle tuleva hame eli vaippa, ja esiliina ovat käsin kudottua villaa, jonka Helkiö kutoo tavallisilla kangaspuilla. Tuhat vuotta sitten Euran naiset kutoivat pystykangaspuilla, mutta Helkiö sanoo, ettei hän pysty niillä tekemään riittävän tasaista jälkeä.

Kangasta metreittäin

   Alusmekkoon menee villapalttinaa vajaat viisi metriä. Sen päälle tuleva vaippahame on miltei neliön mallinen, mitoiltaan 160 cm. Se ja esiliina ovat villatoimikasta. Helkiö epäilee, etteivät termit sano mitään useimmille. Käsityöhön perehtyneille ne kuitenkin kertovat, että Eurassa osattiin tehdä hyviä kankaita jo tuhat vuotta sitten.

Viikinkiaikaisten hautalöytöjen perusteella ja noin seitsemän vuoden perusteellisten tutkimusten jälkeen laadittu muinaispuku on tehtävä tarkasti ohjeiden mukaan, eikä Kansallispukuneuvoston lupa sen valmistukseen ole noin vain saatavilla. Helkiö onnistui saada neuvoston luottamus tehtyään muinaislöytöihin perustuvan miehen viitan artesaanin tutkintonsa lopputyönä.

Puvun tekijä sai jännittää aivan viime hetkeen saakka sitä, salliiko itsenäisyysjuhlien protokolla kunniamerkkien yhdistämisen muinaispukuun. Ennen juhlien alkua Helkiön ja suureen salaisuuteen vihityn kulttuurisihteeri Sirpa Wahlqvistin sydämet löivätkin hurjaa tahtia. Kun asu sitten selvisi, alkoivat molempien puhelimet soida.

Muinaispuvut suosiossa

   Muinaispukua sovitettiin lokakuussa Mäntyniemessä presidentti Tarja Halosen ylle. Sovituksen perusteella alusmekkoon lisättiin pituutta, mutta muita muutoksia ei ollut tarpeen tehdä. Presidentillä itsellään ei ollut toivomuksia yksityiskohtien suhteen.

- Kun kerroin tästä puvusta ja sen historiasta, hän oli oikein innostunut. Hänestä oli erinomaista juuri se, mitä puku viestittää meidän historiastamme, kertoo Helkiö.

Valmis puku luovutettiin 26. marraskuuta.

Helkiön mukaan muinaispukujen suosio juhla-asuina on viime vuosina selvästi lisääntynyt. Presidentin pukuvalintaa hän pitää kunnianosoituksena koko sille työlle, jota puvun parissa on tehty aina siitä lähtien, kun yksi Luistarin alueen sadoista muinaishaudoista vuonna 1969 paljasti aarteensa, ja niiden pohjalta aloitettiin puvun suunnittelu.
Raija Herrala
Mervi Luotonen