Opetusneuvos Kirsi Lindroos on laskenut, että suomalaiset lapset käyvät nykyisin peruskoulua puoli vuotta vähemmän kuin 1990-luvun lopussa. Ei ihme, että hän on huolissaan koulujärjestelmän tulevaisuudesta. Varsinkin kun kunnat etsivät talouskriisin kurimuksessa yhä uusia säästökohteita.
– Ryhmät ovat ylisuuria, tukijärjestelmiä, erityisopetusta ja oppilashuoltoa leikataan, kouluja lopetetaan, kouluruokailussa säästetään ja opetusmateriaaleissa tingitään. Koulujen johtajuutta on ohennettu ja opettajien täydennyskoulutusta vähennetty. Puhumattakaan opettajien lomautuksista, hän luettelee ja korostaa, että laman aikana opetukseen pitäisi nimenomaan panostaa.
– Esimerkiksi kielten osaaminen on entistä tärkeämpää. Varsinkin harvinaisia kieliä tarvitaan. Sekä ranskan että saksan opetus vähenee jatkuvasti, ja venäjän osaajista on huutava pula.
Pisa-menestys ei
korvaa resursseja
Kirsi Lindroos tuntee koulumaailman perin pohjin.
Hän on työskennellyt luokanopettajana ja koulunjohtajana Lohjalla sekä koulutoimenjohtajana Tammisaaressa, toiminut koulutusalan asiantuntijana Kuntaliitossa, ollut opetusministeriön johtaja ja opetushallituksen pääjohtaja. Hän on kaitsenut neljää lastaan opintiellä ja tapellut kyläkoulujen puolesta Raaseporin valtuustossa.
Syksyllä Lindroos siirtyi Pariisiin Suomen pysyvään edustustoon hoitamaan OECD- ja Unesco-yhteyksiä koulutuksen ja tieteen alalla.
Suomen koulujärjestelmällä on Ranskassa hyvä maine.
– Meiltä arvostetaan ja meiltä kysytään usein mielipiteitä. On helppoa olla suomalainen maailmalla, Lindroos sanoo.
Suitsutuksesta huolimatta hän suhtautuu kriittisesti esimerkiksi kotimaan Pisa-menestykseen.
– Pisalla ei pitkään ratsasteta, sillä suomalainen koululaitos on ongelmissa. Lapset viihtyvät ja voivat huonosti, eikä luovuudelle ole tilaa. Voi kysyä, onko Pisa luovuuden tappaja, Lindroos napauttaa.
Innovaatioita
tarvitaan aina
Kirsi Lindroos puhuu mielellään luovuuden ja innovaation puolesta, vaikka tietää miten helposti mahtipontiselta kuulostavalle sanaparille naureskellaan. Hän on toiminut EU:n luovuuden ja innovaation teemavuoden koordinaattorina. Teemavuoden tulokset niputettiin yhteen päätöskokouksessa Tukholmassa joulukuun puolivälissä.
Lindroosille luovuus on uusien ratkaisujen etsimistä ja kykyä tuottaa jotakin, mitä ei aikaisemmin ole ollut olemassa. Innovointi merkitsee muutoksen aikaansaamista yhteiskunnassa ja taloudessa.
– OECD:n innovaatiostrategiassa haetaan vastausta siihen, miten jäsenmaat pääsevät jaloilleen taloudellisesta kriisistä ja miten ne voivat varmistaa, ettei samaan tilanteeseen jouduta tulevaisuudessa. Pitää miettiä, mitä koulutuksen pitää olla, jotta tulevista ja nykyisistäkin sukupolvista saadaan entistä luovempia. Ilmastokysymykset ja kestävän kehityksen periaatteet korostuvat. Emme ole tekemässä pelkkää paperia, vaan yhteistä suunnitelmaa, jonka pohjaksi tarvitaan avointa keskustelua.
Koulutus ja työelämä nivoutuvat tiiviisti yhteen. Lokakuussa joka viides alle 25-vuotias nuori oli ilman töitä. Lindroos on erityisen huolissaan pojista, jotka eivät löydä paikkaansa peruskoulun jälkeen.
– Tarve ja mahdollisuudet eivät kohtaa. Meillä ei ole järjestelmiä, jotka tukisivat nuorten miesten työllisyyttä, vaikka Suomi on niin pieni maa, että jokaista tarvitaan.
Pariisi tuntuu
jo kodikkaalta
Kirsi Lindroosilla on nykyisin kaksi kotia. Toinen on Billnäsin vanhassa ruukissa Raaseporissa, toinen Pariisin 16. kaupunginosassa, romanttisen suurkaupungin keskustassa.
Mukana muutti perheen kuopus, 17-vuotias Helga, joka vaihtoi urheilulukion Pariisin kansainväliseen kouluun. Krista on opettajana Billnäsin ruotsinkielisessä koulussa, opiskelee erityisopettajaksi, asuu ruukissa ja pitää huolta Lindroosin kahdesta berninpaimenkoirasta. Henrik on liikuntaneuvoja ja Erkka luokkahitsaaja, jolle maailma on avoinna ammatinvalinnan ansiosta.
Helga ja Henrik Himberg tunnetaan lupaavina keihäänheittäjinä. Molemmat ovat mukana Keihäs koti Lontoota-projektissa, johon on valittu vuoden 2012 olympialaisiin tähtääviä nuoria urheilijoita.
