Mammuttimainen Kööpenhaminan kansainvälinen ilmastokokous päättyi lauantaina eripuraiseen kompromissiin. Sitovaa uutta ilmastosopimusta ei syntynyt, ja puheenjohtajamaa Tanska joutui turvautumaan kokoustekniseen kikkaan, jotta edes jonkinlainen päätöslauselma saatiin hyväksytyksi.
Yhdysvaltain, Kiinan, Intian, Brasilian ja Etelä-Afrikan ryhmä oli runnonut pikkutunneilla kasaan sopimusluonnoksen, jota monet kehitysmaat kuitenkin vastustivat ankarasti. Täydellisen epäonnistumisen välttämiseksi kokous merkitsi sopimuksen vain tiedoksi, ja päätöslauselmaan lisätään lista sitä kannattavista ja vastustavista maista.
Lupauksia vailla velvollisuuksia
Sopimusteksti edellyttää valtioita rajoittamaan ilmaston lämpenemisen alle kahteen celsiusasteeseen. Se sisältää lisäksi lupauksen suuresta talousavusta kehitysmaille: summa voisi vuositasolla nousta jopa sataan miljardiin dollariin vuodesta 2020 lähtien.
Paperissa ei kuitenkaan puhuta mitään siitä, millaisilla päästöleikkauksilla tavoitteet saavutettaisiin. Se ei myöskään aseta mitään takarajaa sitovan sopimuksen solmimiselle.
Ympäristöjärjestö WWF huomauttikin kitkerästi, että Kööpenhaminassa vain päätettiin siirtää vaikeat kysymykset tuonnemmaksi ja toistettiin vanhat juhlapuheet.
– Kokous tarjosi kertauksen siitä, mitä johtajat olivat luvanneet jo ennen tänne tuloaan, sanoi WWF:n ilmastojohtaja Kim Carstensen.
Lämpenemisen rajoittaminen alle kahteen asteeseen kuultiin nimittäin jo heinäkuun G8-kokouksessa Italiassa, ja tukipaketit kehitysmaille olivat tuttuja Euroopan maiden ja Japanin aiemmista lupauksista. Täysin uutta oli oikeastaan vain Yhdysvaltain marginaalinen tarjous neljän miljardin lisäavusta.
Seuraavaksi Saksaan ja Meksikoon
YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer myönsi, etteivät Kööpenhaminan kaksi viikkoa täyttäneet odotuksia, mutta kiisti kokouksen olleen pannukakku.
– Paljon voimavaroja pantiin peliin, paljon oli saavutettavissa. Onnistuimme joiltain osin, mutta edessä on vielä valtava haaste, hän muotoili kokouksen päättäneessä lehdistötilaisuudessa.
Seuraava ilmastokokous pidetään Saksan Bonnissa ensi vuoden puolivälissä, mutta varsinainen kohtalonhetki on edessä joulukuussa Mexicossa. Siellä on de Boerin mukaan pakko syntyä sitova sopimus, joka ottaa Kioton sopimuksen paikan vuoden 2013 alusta.
