Maahanmuuttajien lapset saavat muita useammin ADHD-diagnoosin Suomessa
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että tarkkaavuushäiriö- eli ADHD-diagnoosin saaneilla oli viisi kertaa todennäköisemmin maahanmuuttajavanhemmat kuin niillä tutkittavilla, joilla diagnoosia ei ollut. Myös maahanmuuttajaisä ja suomalainen äiti olivat diagnoosin saaneiden vanhempina tavallisempi yhdistelmä kuin verrokkiryhmässä.
Tutkija Venla Lehti arvioi, että lasten ADHD-riskiä lisäävät ympäristötekijät tai perinnölliset tekijät voivat olla maahanmuuttajavanhemmilla yleisempiä. Lehti pitää myös mahdollisena, että lasten levoton käytös ja keskittymisvaikeudet tulkitaan vastaanotolla virheellisesti tarkkaavuushäiriön oireiksi.
– Oireiden taustalla voi olla myös perhetilanteeseen, sopeutumiseen tai elämänkokemuksiin liittyviä syitä, mutta kulttuuri- ja kielierojen vuoksi lasten arviointi ja vanhempien haastattelu on usein haastavaa, Lehti tarkentaa.
Valtakunnallisessa, rekisteritietoihin perustuvassa tutkimuksessa oli mukana 10 409 ADHD-diagnoosin saanutta henkilöä ja heidän 39 124 verrokkiaan. Tulokset julkaistiin arvovaltaisessa Journal of Child Psychology and Psychiatry lehdessä.
Tutkimus on osa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusyksikön laajempaa hankekokonaisuutta jossa selvitetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden ja oppimisvaikeuksien yleisyyttä ja terveyspalveluihin hakeutumista. Hankkeen johtaja professori Andre Sourander painottaa, että terveydenhuollon työntekijät ja alan opiskelijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret saisivat apua riittävän varhain.
TS