Perjantaina julkistettavaa Suomen Nato-selvitystä odotetaan kiinnostuneena myös Venäjällä.
Lännen Media kysyi etukäteen kahdelta venäläiseltä sotilasasiantuntijalta, miten Venäjällä nähdään Itämeren muuttunut turvallisuustilanne ja Suomen mahdollisesti aiempaa avoimempi suhtautuminen Nato-jäsenyyteen.
Asiantuntijoiden mukaan selvitys ei tule vaikuttamaan Venäjän näkemyksiin Suomen Natoon liittymisestä.
Moskovalaisen Strategian ja teknologian analyysin keskuksen johtaja Ivan Konovalov pitää Suomen jäsenyyden toteutumista epätodennäköisenä. Hänen mielestään jäsenyydessä ei olisi järkeä Suomen itsensä kannalta. Konovalov on lähellä Venäjän aseteollisuutta.
Venäjä suhtautuisi naapurimaan Natoon liittymiseen Konovalovin mukaan suurella levottomuudella. Konovalov ennustaa maiden suhteiden säilyvän joka tapauksessa hyvinä.
– Olemme historiassa sotineet keskenämme. Sodat ovat johtaneet erittäin hyviin keskinäisiin suhteisiin, Venäjän puolustusteollisuuteen läheisesti kytköksissä olevaa ajatushautomoa johtava Konovalov analysoi.
Naton ja Venäjän välillä vallitsee tällä hetkellä vakava luottamuspula.
– Nato ei käsitä Venäjän tarkoitusperiä eikä seuraavia askelia. Venäjä puolestaan ei ymmärrä, mihin suuntaan Nato on matkalla, Konovalov miettii.
”Venäjä näkee kaikenlaisen lähentymisen Naton suuntaan negatiivisena”
Tunnettu venäläinen sotilasanalyytikko Aleksandr Golts ennakoi, että Suomen Nato-jäsenyys huonontaisi Venäjän ja Naton suhteita entisestään.
– Venäjä näkee kaikenlaisen lähentymisen Naton suuntaan negatiivisena asiana, Golts summaa.
Uppsalan yliopistossa vierailevana tutkijana työskentelevä, Venäjän valtiosta riippumaton turvallisuuspolitiikan asiantuntija Golts muistuttaa, että Nato-joukot eivät Suomen jäsenyyden myötä ilmestyisi maahan hetkessä.
Venäjän pitäisi joka tapauksessa tarkastella sotilaallista strategiaansa uudessa tilanteessa.
Venäjä kasvattaisi joukkoja Itämerellä?
Suomen Natoon liittyminen saisi Konovalovin mukaan Venäjän lisäämään joukkojaan Itämerellä.
– Läsnäolon vahvistaminen on ainoa tapa reagoida, Konovalov väittää.
Hän ennakoi, että esimerkiksi sotilaslentokoneita nähtäisiin Itämerellä nykyistä enemmän.
Venäjä on jo aiemmin ilmoittanut perustavansa kuluvana vuonna kolme uutta divisioonaa läntisille alueilleen.
Golts ei ymmärrä, mistä lisämiehitys otetaan, sillä rekrytoitavan aseväen määrä ei kasva samassa suhteessa.
– Venäjällä ei ole paukkuja kasvattaa merkittävästi Suomen rajan lähelle sijoitettavien joukkojen määrää, Golts veikkaa.
Golts pitää Itämeren alueen turvallisuustilanteen näkymiä vaikeina. Itämerestä voi hänen mukaansa muodostua vastakkainasettelun näyttämö.
Asiantuntijat eri linjoilla Ruotsista
– Keskustelua Venäjän uhasta ovat kiihdyttäneet ruotsalaiset sotilashenkilöt, jotka ovat paniikissa sen vuoksi, että Ruotsissa ei enää kohta ole armeijaa, Konovalov laukoo.
Konovalov huomauttaa, että Suomen tilanne kansallisine armeijoineen ja asevelvollisuuksineen on erilainen kuin Ruotsin.
– Se, mitä Ruotsin politiikassa tapahtuu, ei ole Suomelle sopiva toimintamalli siitäkään huolimatta, että maat ovat tietyissä kysymyksissä liittolaisia, Konovalov napauttaa.
Golts ymmärtää paremmin Suomen ja Ruotsin mielenkiinnon Nato-jäsenyyttä kohtaan.
– Venäjän yritys käyttää sotajoukkojaan muita maita vastaan on johtanut siihen, että kaksi aiemmin neutraalia maata miettii nyt turvallisuutensa takaamista Naton avulla, Golts päättää keskustelun.
