Naton sotilaskomitean puheenjohtajan Petr Pavelin mukaan Itämeren alueella mahdollisesti syntyvä kriisi ei rajoittuisi Naton ja Venäjän väliseksi. Suomi ja Ruotsi olisivat osa samaa tilannetta, halusivatpa ne sitä tai eivät, Pavel arvioi.
Kenraali korosti, että Suomen päätös hakea tai olla hakematta Nato-jäsenyyttä on täysin maan oma asia. Pavel arvioi Suomen kehittyneen Nato-kumppanuudessa ja sotilaallisessa yhteensopivuudessa jo niin pitkälle, että mahdollisessa liittymisessä olisi kyse vain ”teknisistä prosesseista”.
– Natolle tällaisilla ominaisuuksilla varustetulla liittolaisella olisi suurta arvoa, Pavel sanoi.
Hänen mukaansa yhteistyön kokemukset osoittavat, että Suomen asevoimat ovat tehokkaat ja laadukkaat, vaikka niiden rauhanajan vahvuus ei kovin suuri olekaan. Pavel sanoi, että hän voisi olla tyytyväinen, jos kaikkien Nato-liittolaisten asevoimat olisivat samalla tasolla.
Kehuja Suomen Venäjä-politiikalle
Viime kesänä Naton sotilaskomitean johtoon noussut tshekkikenraali puhui maanantai-iltana Finlandia-talolla Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa.
Hän kävi läpi Venäjän viimeaikaisia sotilastoimia, mutta totesi, ettei länsimaiden ja Naton suhde Venäjään ole yksiulotteinen. On hyväksyttävä todellisuus, että Venäjä voi olla samaan aikaan niin vastustaja, kilpailija kuin kumppani. Tämä vaatii käytännönläheistä ja hienotunteista suhtautumista, mistä Suomi on Pavelin mukaan hyvä esimerkki.
– Suomi on tietoinen turvallisuusriskistä, jonka suuri itäinen naapurinne muodostaa, Pavel sanoi ja viittasi Suomen asevelvollisuusjärjestelmään sekä puolustusyhteistyöhön alueen muiden maiden kanssa.
– Samaan aikaan Suomi on vaalinut vuoropuhelua Venäjän kanssa, kuten myös taloussuhteita.
Naton ja Venäjän aidosta vuoropuhelusta ei sen sijaan näytä olevan toiveita aivan lähitulevaisuudessa. Viime viikolla pitkän tauon jälkeen pidetty yhteistyöneuvoston kokous vain osoitti erimielisyyksien olevan yhä syviä. Pavelin mukaan uutta palaveria ei ole näillä näkymin luvassa ennen heinäkuun Nato-huippukokousta.
”Nato on puolustusliitto”
Varsovan huippukokouksessa Naton katse suuntautuu ensi sijassa kahteen ilmansuuntaan, itään ja etelään. Venäjän lisäksi sotilasliitolle päänvaivaa aiheuttavat Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
Pavelin mukaan Venäjän on ottanut oppia Naton asevoimista ja kehittänyt omaa armeijaansa sen mukaisesti. Presidentti Vladimir Putinin viesti oli Nato-kenraalin mukaan selkeä jo vuosia sitten.
–Mutta me emme kuunnelleet, tai halunneet kuulla, Pavel sanoi.
Naton vastatoimien suhteen Pavel viittasi arvioihin, joiden mukaan Naton joukkojen ja kaluston määrä idän liittolaismaissa ei ole riittävä pelote Venäjää vastaan. Hän vakuutti Naton olevan ”puolustuksellinen liitto”, joka kyllä kykenee lyömään Venäjän, jos se päättäisi tunkeutua Naton alueelle.
– Nato ei kuitenkaan näe Venäjää eksistentiaalisena (olemassaoloa uhkaavana) uhkana, Pavel sanoi.
Varsovassa aiotaan päättää joukkojen ja kaluston sijoittamisesta Venäjän lähellä oleviin liittolaismaihin, mutta vain suhteessa koettuun uhkaan. Pelotetta eivät Pavelin mukaan muodosta vain nämä etulinjan joukot vaan myös – ja pääasiassa – niiden jälkeen paikalle tulevat, valmiudessa olevat sotajoukot.
TS–STT–Niilo Simojoki
