Yhdysvaltain hallinto kehuu maailman ydinturvallisuuden parantuneen merkittävästi vuonna 2010 alkaneen huippukokousten sarjan aikana.Tilannetta seuraavien järjestöjen mukaan myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut ja tehtävää vielä riittäisi.
Yhdysvalloissa toimiva Nuclear Threat Initiative (NTI) onkin huolissaan siitä, miten asian kaipaama korkean tason huomio tulevaisuudessa varmistetaan. Presidentti Barack Obaman Washingtonissa isännöimä kokous kun on toistaiseksi viimeinen lajissaan.
Brysselin terrori-iskut antoivat juuri kokouksen alla lisäpontta peloille, että Isisin kaltaiset terroristit pääsisivät käsiksi ydinmateriaaliin. Ydinasetta terroristien ei uskota pystyvän rakentamaan. Realistisempi pelko on niin kutsuttu likainen pommi, jossa tavanomainen räjähde levittäisi säteilevää saastetta ympäristöönsä.
Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kirjannut 1990-luvun puolivälin jälkeen lähes 2 800 tapausta, joissa ydinmateriaalia on kaupattu tai pidetty hallussa luvattomasti – tai vain hävinnyt.
Suomessa varauduttu hyvin
Asiantuntijaryhmä International Panel on Fissile Materials on laskenut, että maailmassa oli vuoden 2014 lopussa noin 1 370 tonnia ydinasekelpoista korkearikasteista uraania. Siitä noin puolet oli Venäjän hallussa, samoin huomattava osa siviili- ja sotilaskäytössä olevasta plutoniumista.
Venäjän jäämistä pois Washingtonin huippukokouksesta onkin pidetty pahana takaiskuna. Obaman neuvonantajan Ben Rhodesin mukaan tämä on menetetty mahdollisuus Venäjälle itselleen, joka on myös itse monien uhkien kohteena.
– He vain eristävät itsensä, kun eivät osallistu aiempaan tapaan, Rhodes sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
NTI-järjestön mukaan maailmalla on myös yhä runsaasti puutteita ydinvoimaloiden ja tutkimusreaktoreiden varustamisessa tietoverkkojen kautta tehtävän kyberhyökkäyksen varalle. Eri maiden tilannetta selvittäneen järjestön tilastoissa Suomi on kärkisijalla ydinlaitoksiin kohdistuvan sabotaasin uhkan torjumisessa.
TS–STT
