Palloiluhalli täydentää urheilu-Turkua

Juttusarjassa maalaillaan, millainen Turku voisi olla.

P alloiluhalli on ollut turkulaisen urheiluväen ykköstoive jo vuosikymmeniä. Nyt halli on vihdoin toteutumassa, ja ajatukset voidaan suunnata muualle.

Palloiluhallin valmistuttua suuria uudishankkeita ei Turkuun ole luvassa. Pikemminkin keskitytään remontointiin ja pitämään huolta nykyisistä paikoista, sillä kaupungin liikuntapaikkojen hallinta on jatkuvaa tasapainoilua talouden ja toiveiden ristipaineessa.

– Juuri nyt ei ole realistista ajatella, että liikuntapalvelukeskus pystyisi lisäämään hallitsemiaan liikuntapaikkoja, kun liikuntatoimen kustannukset joka tapauksessa nousevat palloiluhallin käyttökustannusten ja Samppalinnan maauimalan remontin takia, Turun liikuntapalvelujohtajalta Markus Kalmari muistuttaa.

– Meidän on mietittävä, miten saamme näillä resursseilla mahdollisimman paljon aikaan.

Avuksi tulevien vuosien liikuntapaikkahankkeisiin on koottu viime viikolla Turun liikuntalautakunnassa hyväksytty Liikuntapaikkasuunnitelma 2019. Sen tavoitteena on käyttäjien kannalta mahdollisimman hyvä ja tasapuolinen liikuntapaikkaverkosto.

– Tulevaisuudessa on pohdittava, voiko kaupunki tukea paremmin seurojen omia olosuhdehankintoja. Kaikkeahan ei kaupungin tarvitse omistaa ja hallinnoida, Kalmari muistuttaa.

Turussa erityisen haastavaa on talviurheilun mahdollistaminen ilmastonmuutoksen vesittäessä kunnon talvet.

Turussa on vähitellen ryhdytty supistamaan luonnonjääkenttien määrää ja jäädytysaikaa, koska sää on tehnyt prosessista haastavan ja kalliin. Kerran jäähän saatu kenttä on viime vuosina ollut seuraavalla viikolla sula tai ainakin huonokuntoinen.

Suomen lounaiskolkan oloista huolimatta Turussa luonnonjääkenttiä on tehty kattavasti, jopa hieman maan muita suuria kaupunkeja enemmän. Vielä viime talvena jäädytettiin 47 kenttää, joiden laskettiin pysyneen kunnossa noin 20 päivää. Hintaa tälle tuli yli 650 000 euroa.

– Pitäisikö ajattelua terävöittää niin, että jäädytettäviä kenttiä olisi vähemmän, mutta ne olisivatkin sitten todella hyvin huolehdittuja. Onko syytä tiivistää luonnonjääverkostoa entisestään ja investoida uuteen ulkotekojäähän Parkin kentän ja Kupittaan madon rinnalle, Kalmari pyörittelee.

Rasitteena on tekojään arvokkuus – tekojää on sekä kallis rakentaa että kallis ylläpitää.

Ulkojäiden lisäksi Turussa haikaillaan myös jäähallivuorojen perään. Turussa – tai ainakin Turun seudulla – on jäähalleja Kalmarin arvion mukaan kohtalaisen hyvin, mutta toisaalta kysyntä on poikkeuksellisen suurta. Turkulaisseurat joutuvat tällä hetkellä ostamaan jääaikaa naapurikuntien halleista arviolta yhden kokonaisen jääradan verran vuodessa.

Lounais-Suomen liikunnan ja urheilun eli LiikUn aluejohtaja Jari Haapanen jaksaa vielä haaveilla siitä, että luistelun lisäksi hiihtokin säilyisi tulevien turkulaispolvien taitona.

– Jotenkin pitäisi huolehtia, että täälläkin säilyisi kansalaistaitona hiihtäminen. Olisiko se sitten hiihtoputkea Impivaaraan vai mitä, Haapanen pyörittelee.

Liikuntatoimen kustannuksista huolehtiva Kalmari nostaa esiin putkea edullisempien lumetusjärjestelmien parantamisen.

Jari Haapanen

Turun hallitilanne paranee palloiluhallin valmistuessa merkittävästi eikä suunnitelmissa ole uusia suurhankkeita. Silti Haapanen uskaltaa unelmoida uudesta hallihankkeesta. Hän tunnustaa kaipaavansa Turkuun isoa Tampereen Pirkkahallin tai Vaasan Botniahallin tyylistä urheiluhallia, jossa olisi tilaa yleisurheilun lisäksi muillekin lajeille.

Haapasen visioissa halli voisi sijoittua vaikkapa Artukaisiin Turkuhallin ja Messukeskuksen viereen. Se avaisi monia mahdollisuuksia myös erilaisten suurtapahtumien järjestämiseen.

– Vielä kun samalla saataisiin Turkuhallin yhteyteen harjoitusjäähalli, voisimme taas joskus toivoa jääkiekon MM-kisoja tänne Turkuun, Haapanen maalailee.

Jäähalli lieneekin Artukaisten hallikeskittymäidean todennäköisin toteutumiskohde, sillä mikäli Turkuun lähivuosina uusi jäähalli pystytään rakentamaan, se sijoitettaneen juuri Turkuhallin yhteyteen pelkästään jo siksi, että siellä on koneisto ja henkilökunta valmiina.

Kalmari puolestaan leikittelee ajatuksella, että Kupittaan urheiluhallin voisi tehdä kokonaan uusiksi.

– Jos olisi mahdollista aloittaa alusta, loisin Kupittaan hallin monen lajin yhteiseksi paikaksi toki niin, että yleisurheilun olot säilyisivät. Juoksuradan kaarteet loivennettaisiin, ja samalla voitaisiin miettiä, sopisiko laajennettuun halliin myös vaikkapa voimistelua, Kalmari heittää.

– Joka tapauksessa Kupittaan urheiluhallin suuntaa on mietittävä. Mahdollista on joko hallin purkaminen ja uudelleen luominen tai nykyisen hallin konseptointi uudelleen. Mutta tämä on hyvin pitkän aikavälin ajattelua.

Kun Kalmarin ja Haapasen toiveet yhdistää, tuloksena voisi olla erityisesti yleisurheilijoiden käyttöön tarkoitettu uusi suurhalli Artukaisiin, mikä vapauttaisi Kupittaan hallin remontoitavaksi monen pienemmän lajin harjoituspaikaksi.

Uusi monen lajin harjoituspaikka voisi muodostua myös Lausteen suunnalla niin kutsuttuun Fiskarsin tilaan, joka remontoitiin tänä talvena pikavauhtia vanhaan autohalliin salibandyn harjoittelupaikaksi Caribian poistuttua käytöstä.

– Olisiko sille jatkokäyttöä palloiluhallin valmistuttuakin, Kalmari pohtii ja miettii, löytyisikö Fiskarsista apua vaikkapa voimistelun tilaongelmiin.

Markus Kalmari

Sekä Kalmari että Haapanen kokevat Turun jo nyt aktiiviseksi urheilukaupungiksi, joka voi tulevaisuudessa olla vielä urheilumyönteisempi.

– Turulla on suuret mahdollisuudet olla todellinen liikunta- ja urheilukaupunki, vakuuttaa Kalmari.

Entisenä Aurajoen urheilulukion rehtorina ja Olympiakomitean akatemiaohjelman johtajana Kalmari näkee Turun opiskelutarjonnan merkittävässä roolissa kaupungin huippu-urheilun nostajana. Täällä kun on mahdollista onnistuneesti yhdistää opinnot ja urheilu-ura.

Kalmarin mielestä Turun on pysyttävä keskeisenä tekijänä OK:n nykyisessä kotipesäajattelussa.

– OK:n huippu-urheiluyksikön tavoite on saada lajeille kotipesiä. Teemana on ”parhaat harjoittelevat parhaiden seurassa parhaissa oloissa”. Tämä toteutuu varsinkin isoissa yliopistokaupungeissa ja on meille selvä mahdollisuus, Kalmari korostaa.

Hän näkee, että tulevaisuudessa Turku voisi olla vahva esimerkiksi suurissa palloilulajeissa, soudussa, suunnistuksessa, ilma-aseammunnassa ja taekwondossa. Myös uinnissa ja yleisurheilussa Turulla lienee iso rooli jatkossakin.

Haapanen puolestaan toivoo tällä hetkellä noin 250 urheiluseuran Turusta erityisesti seuratoiminnan esimerkkiä.

– Näen, että Turku voisi olla urheiluseuratoiminnassa kansainvälinen mallikaupunki. Seurat olisivat ammattimaisesti johdettuja, hyvin tuettuja ja ne toimisivat keskenään yhteistyössä. Sitä kautta tänne voitaisiin saada lisää huippu-urheiluakin, Haapanen visioi.

Turussa kaupungin ylläpitämät liikuntapaikat ovat edelleen ilmaisia alle 20-vuotiaille. Kaikkiaan koko Suomessa noin 50 prosenttia kunnista tarjoaa lasten ja nuorten paikat ilmaiseksi, mutta nämä ovat yleensä pieniä kuntia, joissa paikkojen tarjontakin on vähäinen. Suurista kaupungeista vain Turku ja Oulu pystyvät siihen.

Kaikkiin lajeihin kaupunki ei pysty harjoituspaikkoja tarjoamaan, mutta niissäkin lajeissa kaupunki pyrkii tukemaan lasten ja nuorten urheiluun yksityisiltä hankittuja vuoroja.