Belgian mahdollisesta avunpyynnöstä muille EU-maille ei ole toistaiseksi viitteitä, sanoo sisäministeri Petteri Orpo (kok) STT:lle.
Ranska pyysi nopeasti EU-mailta apua Pariisin terrori-iskujen jälkeen ja aktivoi pyynnöllään ensimmäistä kertaa EU:n turvatakuut.
Orpo ei usko, että Belgian turvallisuus tai terrorismin ehkäisy paranisi sillä, että maahan lähetettäisiin lisää poliiseja ja sotilaita.
– Belgiahan on ollut jo korkealla terrorismivalmiustasolla pitkään, Orpo sanoi STT:lle Amsterdamissa matkalla Brysselin sisäministerikokoukseen.
Brysselin lentokenttä on yhä suljettu, joten ministerit suuntasivat hätäkokoukseen Hollannin kautta.
– Uskoisin, että se apu, mitä he tarvitsevat, on tietojenvaihto ja turvallisuusviranomaisten välinen yhteistyö, Orpo sanoi.
Belgian hallitus ja viranomaiset ovat joutuneet iskujen jälkeen kovan kritiikin kohteeksi. Brysselin ja Pariisin iskut kytkeytyvät tiiviisti yhteen, ja niiden tutkinta on johtanut saman terroristisolun jäljille. Brysselin turvallisuusviranomaisia on arvosteltu siitä, että ne eivät ole onnistuneet kitkemään kaupunkiin pesiytynyttä solua Pariisin iskujen jälkeen.
Orpo sanoo odottavansa Belgialta vastauksia näihin kysymyksiin.
– Olen järkyttynyt ja pettynyt siitä, että (näitä iskuja) ei ole pystytty estämään, vaikka töitä on tehty valtavasti.
– Tämä on julmuudessaan ja suunnitelmallisuudessaan niin kamalaa, koska se kohdistuu suoraan Euroopan ytimeen.
Isoja päätöksiä ei odoteta
Orpo ennakoi, että tänään pidettävä sisäministerikokous jää verrattain lyhyeksi, koska tarkoituksena on ensisijaisesti osoittaa solidaarisuutta Belgiaa kohtaan ja ottaa osaa maan suruun.
Lisäksi ministerit käyvät läpi tilannekuvaa ja valmistelussa olevia toimia terrorismin torjunnassa. Näitä ovat muun muassa matkustajatietojen vaihto ja viranomaisyhteistyön lisääminen.
Orpo ei odota kokouksesta isoja uusia päätöksiä. Terrorismin ehkäisyssä on sama tilanne kuin pakolaiskriisin hoidossa: EU-tason päätöksiä on vaikea viedä eteenpäin ja saada pantua toimeen.
Orpo sanoo odottavansa mielenkiinnolla, millaista keskustelua kokouksessa käydään verkkoviestinnän valvonnasta. Talouslehti Financial Timesin mukaan kokouksessa vaaditaan lainsäädäntöä, jolla valtiot saisivat vahvemmat oikeudet televiestinnän valvontaan.
– On selvää, että turvallisuusviranomaisilla pitäisi olla enemmän keinoja, koska julmuudet ja terrorismi suunnitellaan paljon verkossa.
Valvonnan lisääminen herättää vahvaa vastarintaa muun muassa Saksassa yksityisyydensuojaan liittyvien huolien takia.
– Järjestelmät pitää olla sellaisia, että toimet pystytään kohdistamaan valvotusti. On tärkeää, että kukaan ei mielivaltaisesti ketään valvo.
TS–STT
