Brysselin terrori-iskuista otti vastuun äärijärjestö Isis. Tutkijoiden mukaan on vaikea arvioida, kuinka tiukka ote sillä oli iskujen suunnitteluun ja toteutukseen.
– Iso kysymys on, mitä tarkoitetaan Isis-järjestöllä, sanoo tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
– Varsinainen Isis-organisaatio toimii Syyriassa ja Irakin alueella, jossa se pyrkii ylläpitämään oman valtiojärjestelmänsä, kalifaatin, ja pitämään hallussa valloittamansa maa-alueet. Oman valtion olemassaoloa turvataan myös hyvin aggressiivisella ”ulkopolitiikalla”, terrori-iskuilla vihollisiksi katsottuja valtioita kohtaan, hän sanoo.
Euroopassa on jo kauan ennen Isisin olemassaoloa ollut globaalin jihadismin verkostoja. Al-Qaidan heikennyttyä Isisistä tuli niiden johtotähti.
– Solut ovat verkostoituneita ja pyrkivät tukemaan Isisin toimintaa, mutta niillä on usein tavoitteita myös omassa maassaan, Sinkkonen sanoo.
Sinkkosen mukaan ei sinänsä ole väliä, antoiko Isisin keskusjohto määräyksen Pariisin ja Brysselin iskuista vai ei.
– Isis kehottaa kannattajiaan tekemään iskuja eri puolilla maailmaa, eli sen ideologiaa kannattavat yksilöt tai ryhmät eivät tarvitse erillistä käskyä. Se tekee toiminnan hyvin arvaamattomaksi.
Kalifaatti heikentynyt
Isis on hallinnut jopa Belgian kokoista aluetta Irakissa ja Syyriassa, mutta sen on arvioitu menettäneen asemiaan. Se voi lisätä väkivaltaa ulkomailla.
– On luontevaa ajatella, että terrori-iskuilla huomio kiinnittyy muualle, kun omalla alueella ollaan vaikeuksissa, sanoo tutkija Leena Malkki Helsingin yliopistosta.
Malkin mukaan iskut voi nähdä myös kostona länsimaille tai yrityksenä painostaa niitä olemaan toimimatta Syyriassa ja Irakissa. Vielä on vaikea sanoa, onko taustalla pitemmälle laskettua ajatusta iskeä nimenomaan Euroopan unionia vastaan.
Myös tutkija Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta korostaa, että tekojen motiiveja voi arvioida vasta, kun tekijöiden taustasta ja yhteyksistä on enemmän tietoa. Jonkinlainen yhteys Isisiin on kuitenkin mitä todennäköisimmin ollut.
Sinkkonen sanoo, että Isisin riveihin on lähtenyt taistelemaan jopa 5 000 Euroopan maiden kansalaista. Kun järjestö voitetaan omalla alueellaan, taistelijoita siirtyy muualle. Ensisijainen tavoite on luoda uusi kalifaatti muualle, kuten Libyaan, mutta moni palaa kotiin.
Suomessakin on Isisin riveissä taistelleita. Syrjäinen Suomi ei kuitenkaan ole kovin kiinnostava kohde iskuille, joilla haetaan mahdollisimman suurta kansainvälistä huomiota.
– Suomessa on todennäköisesti tukitoimintaa ja rahoittamista, tai sitten hakeudutaan tänne turvaan, kun kuvitellaan että täällä ei jäisi kiinni, Sinkkonen sanoo.
”Kotikutoista”
Kyvyttömyys ratkaista Syyrian konfliktia on puhaltanut uutta liekkiä jihadismin ideologiaan, jossa länsimaat nähdään vihollisina. Tutkijoiden mukaan ei ole näyttöä, että tuoreet terrori-iskut liittyisivät Euroopan pakolaiskriisiin.
– Kaikki viittaa siihen, että ihan kotikutoisesta terrorismista tässä on kyse, Sinkkonen sanoo. Lähes kaikki Euroopan terroriteot ovat olleet täällä syntyneiden tai kasvaneiden ihmisten tekemiä.
Malkin mukaan terrorilla voidaan myös pyrkiä kiristämään eurooppalaisten suhtautumista muslimeihin ja sitä kautta radikalisoimaan muslimeja Isisin puolelle.
TS–STT
