Tilaa TS Tutustu tilausvaihtoehtoihin >>

Avotoimistoista hyviä ja huonoja kokemuksia

Telia- Soneran Turun toimiston on luonteeltaan avotoimisto. Group manager Katri Helminen pitää avotoimiston erittäin hyvänä puolena sitä, että tiimityö onnistuu hyvin.

Nykyisin lähes kaikki toimistotilat suunnitellaan avotoimistoiksi, vaikka moni työntekijä kammoaa niitä. Tilojen toimivuutta ja viihtyisyyttä voi parantaa olennaisesti, kun asiaan paneudutaan ja työntekijät pääsevät mukaan suunnitteluun.

Turun Sanomat

22.03.2016

Lahjoita:

Valtteri Hongisto

– Julkaisimme vuonna 2009 kansainvälisen tutkimuksen, jossa saatiin erittäin huonot kokemukset, kun eräs asiantuntijaorganisaatio muutti koppikonttorista avotoimistoon. Myöhemmin on t...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Tilaa

Keskustelut (4)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Avokonttoristi23.03.2016

Meluko ratkaisee

Kummastuttaa, että avokonttorin etuja ja haittoja pohditaan lähes pelkästään äänien ja häiriön kannalta. Melu ja levottomuus ovat toki minustakin avokonttorin kaikkein huonoin puoli, mutta on muutakin.

Joskus avokonttorin hyvänä puolena mainitaan, että työntekijät eivät linnoittaudu työpisteeseensä ja kuvittele sitä jotenkin omakseen. Tässä on mielestäni aika syvää symboliikkaa, ja se on hyvä kuva tämän päivän työelämästä. Työnantajat eivät nykyään halua, että työntekijä viihtyy fyysisesti työpaikalla ja tuntee olonsa kotoisaksi. Tämä on aika loogista nykyisessä pätkä-, osa-aika- ja vuokratyön ilmapiirissä.

Joskus kauan sitten työntekijä saattoi tuntea yhteenkuuluvuutta työpaikkaansa ja jopa työnantajaansa, ja joskus harvoin jopa työnantajakin tunsi yhteenkuuluvuutta työpaikkaan ja työntekijöihin. Työntekijä saattoi viihtyä työpaikalla ja olla siellä vapaaehtoisesti, jopa työajan ulkopuolellakin. Ihmiset sisustivat työpisteensä oman makunsa mukaan ja usein kotoisaksikin - lasten valokuvia, huonekasveja, kortteja jne. Nykyään tuntuu tietenkin lähes hullulta ajatus, että työntekijä olisi myös työaikana muutakin kuin työkone, siis ajatteleva, tunteva ihminen, jolla on oma elämä.

Myös turvallisuus on yksi varteenotettava tekijä. Oma työpiste kiinteine seinineen ja lukittavine laatikoineen tai kaappeineen antaa ihmiselle aivan eri lailla turvallisuuden tunnetta kuin "kelluminen" ei-kenenkään-tilassa ihmishälinän keskellä.

Toki omissa työhuoneissa on huonotkin puolensa. Hämmästyttävää minusta on juuri se, että avokonttori-työhuone-vastaparia tarkastellaan lähes pelkästään melun kannalta, ikään kuin psykologisilla seikoilla ei olisi mitään merkitystä.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta