Jyväskylän yliopiston uusi tutkimus kertoo, mikä voi mennä pieleen nuorten ja nuorten aikuisten identiteetin kehityksessä.
Nuorille selkeän identiteetin muodostaminen on yksi tärkeistä kehitystehtävistä, mutta osalle nuorista identiteetti jää epäselväksi ja hajanaiseksi. Identiteetti on ihmisen käsitys itsestään: kuka hän on, mitä hän haluaa ja mitä tavoittelee.
Jyväskylän yliopiston psykologian professori Katariina Salmela-Aron tutkimusryhmän Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa osoitettiin, että noin kymmenellä prosentilla suomalaisista 23-vuotiaista nuorista aikuisista on edelleen selkeästi hajanainen identiteetti ja heidän pyrkimystään selvittää ”kuka minä olen” värittää negatiivinen märehtiminen ja vaikeus sitoutua koulutuksen, työelämän tai ihmissuhteiden suomiin elämän kiintopisteisiin.
Hälyttävä löydös suomalaisaineistossa oli myös, että selkeästi hajanaisen identiteetti -ryhmän lisäksi kolmanneksella nuorista aikuisista oli jossain määrin hajanainen identiteetti. Tästä seuraa, että 40 prosentilla suomalaisista nuorista aikuisista identiteettikehityksessä on riskejä niin henkilökohtaiselle pahoinvoinnille kuin hankaluuksille löytää oma paikka yhteisöissä ja yhteiskunnassa.
Tutkimusryhmä osoitti myös millaisia tavoitteita ja huolia hajanaiseen identiteettiin liittyy. Kuvaavaa oli, että näillä nuorilla aikuisilla myös heidän henkilökohtaiset tavoitteensa ja huolensa liittyivät itseen ja itsessä märehtimiseen.
– Tärkeä löydös oli myös, että hajanaisen identiteetin nuorilla aikuisilla oli huomattavasti vähemmän pyrkimyksiä ja tavoitteita ihmissuhteiden luomiseen ja ylläpitämiseen, professori Salmela-Aro kertoo.
Samansuuntaisesti kansainvälisten löydösten kanssa myös suomalaisilla nuorilla aikuisilla, joilla oli epäselvä ja hajanainen identiteetti, oli myös enemmän masennuksen oireita, opiskelu-uupumusta, motivaation ja innostuksen puutetta sekä matalampi elämäntyytyväisyys.
Tutkimus on osa laajaa FinEdu-pitkittäistutkimusta, jossa yhden suomalaisen kaupungin nuoria on seurattu pitkittäistutkimuksen avulla nyt kymmenen vuotta peruskoulun lopusta aikuisuuteen.
Tulokset on julkaistu tuoreessa Journal of Adolescence -tieteellisessä aikakausijulkaisussa Dark side of identity development -teemanumerossa.
TS
