Työmarkkinajärjestöjen sorvaama sopu yhteiskuntasopimuksesta näyttäisi kelpaavan maan hallitukselle, mutta viilattavaakin jäi. Etenkin paikallinen sopiminen on hallituksen mielestä liian löyhästi kirjattu yhteiskuntasopimukseen.
– Se on aika väljästi kirjattu tuossa. Haluamme vähän tarkemmin tietää sen, mitä siinä on palkoista, mitä työajoista, mitä tuo paikallinen sopiminen käytännössä tarkoittaa, pääministeri Juha Sipilä (kesk) sanoi Kesärannassa maanantaina.
Hallitus ei vielä hyväksynyt neuvottelutulosta, vaan haluaa esittää liudan tarkentavia kysymyksiä työmarkkinajärjestöille heti tiistaina. Sipilän mielestä yhteiskuntasopimus näyttäisi kuitenkin antavan edellytykset luopua hallituksen valmistelemasta lakipaketista.
– Kilpailukykyosuus näyttäisi olevan sen suuruinen, että se korvaa hallituksen oman kilpailukykypaketin.
Yhteiskuntasopimus alentaisi yksikkötyökustannuksia reilut kolme prosenttia. Hallituksen tavoite on ollut viisi prosenttia.
Se, kuinka paljon prosenttiluku täsmälleen ottaen on, tarkentuu Sipilän mukaan maanantain ja tiistain välisen yön aikana, kun valtiovarainministeriö laatii arvion neuvottelutuloksen vaikutuksista yksikkötyökustannuksiin, julkiseen talouteen ja työllisyyteen.
Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok) muistutti, että mistään ei ole sovittu ennen kuin kaikesta on sovittu.
Mahdollisia veronkevennyksiä hallitus arvioi hallitusohjelman mukaisesti vasta vuonna 2017, kun tiedetään palkkaratkaisu ja se miten yhteiskuntasopimus on mennyt läpi.
Yrittäjät tyytymättömiä
Sipilä sanoi hallituksen tapaavan tiistaina myös Suomen Yrittäjät, joka kritisoi heti paikallisen sopimisen osuutta. Yrittäjien mielestä se ei täytä hallituksen asettamia tavoitteita.
– Jos tämä neuvottelutulos toteutetaan, korporatismi voittaa ja demokratia ja työllisyys häviävät, ärähti toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
Paikallinen sopiminen on koko ajan ollut vaikea pala yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. SAK:n hallituksessa hankalana kysymyksenä pidettiin muun muassa paikallisen sopimisen selviytymislauseketta työajan pidentämisen lisäksi. SAK antoi neuvottelutuloksen liittojen käsiteltäväksi, ja sen hallitus tekee päätöksensä vasta viikon kuluttua.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kertoi STT:lle illalla, että hallitus saa vastaukset kysymyksiinsä tiistaina aamulla. Hänen mukaansa kysymyksiä on puolin ja toisin.
Elinkeinoelämän keskusliitolle, Kuntatyönantajalle, Akavalle ja STTK:lle sopu kelpasi. EK kuitenkin edellyttää, että kaikki ammattiliitot ovat mukana.
– Tässä tulee kaikkien olla mukana. Aivan erityisesti se koskee SAK:ta ja kuljetusketjua, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies sanoi.
Työaika pitenee
Yhteiskuntasopimus muun muassa pidentäisi työaikaa keskimäärin 24 tunnilla vuodessa ilman vastaavaa palkan kasvua. Työnantajan maksamista sivukuluista osa siirrettäisiin työntekijöiden maksettaviksi, mikä sekin tarkoittaisi käteen jäävien tulojen pienenemistä. Lisäksi julkisen sektorin lomarahoista leikattaisiin 30 prosenttia kolmen vuoden ajan.
Palkansaajapuoli on saamassa aiempaa vahvemman roolin työeläkevakuutusyhtiöiden hallinnossa. Työeläkevakuutusyhtiöiden hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistä kolmasosa valittaisiin palkansaajia ja kuudesosa työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Nykyisin edustajia on ollut yhtä monta molemmista. Muutos tulisi voimaan vuonna 2019 hallintoneuvoston ja 2020 hallituksen osalta.
TS–STT–Heta Hassinen, Sanna Nikula
Sitaattifakta
– Paikallisen sopimisen osalta keskusjärjestöjen välinen sopimus rakentaa vain työehtosopimusten varaan, joten kokoomuksen uhoilemalla thatcherismilla ei ollut sijaa tässä ratkaisussa. Sdp:n pj. Antti Rinne.
– Tässä taloustilanteessa työpaikkojen ja toimivan paikallisen sopimisen kulttuurin tulisi olla keskiössä. Vaadin siksi hallitusta jättämään tämän tänään esitellyn paikallisen sopimisen osalta vesittyneen ratkaisun hyväksymättä. Rkp:n pj. Carl Haglund.
– Karkauspäivän kosinnasta ei ole syytä kieltäytyä. Neuvottelutulos on laiha sopu, mutta kuitenkin sellainen jonka kanssa voi edetä ja epävarmaa tilannetta parempi. Kristillisdemokraattien pj. Sari Essayah.
– On käsittämätöntä, että lomarahojen leikkaus kohdistuu vain julkiseen sektoriin, jossa on keskimäärin pienemmät palkat. Yhdessä työajan pidennyksen kanssa se merkitsee naisvaltaisen julkisen sektorin työntekijöille noin 2,5 prosentin palkanalennusta vuositasolla. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pj. Aino-Kaisa Pekonen.
– Julkisen sektorin lomarahojen 30 prosentin leikkaus on todella iso viilto pienipalkkaisten tuloista. Kun sen päälle lasketaan vielä eläke- ja työttömyysvakuutusmaksujen korotukset, tilipussi ohenee useita satoja euroja vuodessa. Julkisten ja hyvinvointialojen liiton pj. Jarkko Eloranta.
