Suomen talous kasvoi yllättäen 0,4 prosenttia viime vuonna, kertoo Tilastokeskus. Useimmat ennustelaitokset odottivat joko vähäistä miinusta tai korkeintaan aavistuksen verran plussaa, joten päätyminen usean prosenttiyksikön kymmenyksen nousuun löi ennusteet selvästi.
– Vuoden 2015 kokonaistuotannon kasvu 0,4 prosenttia on myönteinen uutinen, olkoonkin että ennakkotietoihin tehdään usein huomattavia tarkistuksia, arvioi Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.
Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot ovat ennakollisia, eli ne tarkentuvat myöhemmin. Viime aikoina tarkentumisten suunta on ollut yleensä reippaasti ylöspäin, mikä on aiheuttanut sen, että ennusteet ovat olleet alakantissa.
– Bruttokansantuotteen kääntyminen kasvuun ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Suomen talouden ongelmat olisi ohitettu. Talouskasvun näkymät pysyvät vaatimattomina, Kuoppamäki sanoo.
Plus 0,4 prosenttia on vain hentoista talouskasvua, ja vuosineljänneksittäin tarkasteltuna näkymä ei ole kovin auvoinen. Kasvu tapahtui alkuvuonna. Loppuvuosi jäi käytännössä nollaan.
Voimakkainta kasvu oli huhti-kesäkuussa, jolloin bruttokansantuote kohosi 0,5 prosenttia edellisestä vuosineljänneksestä. Loka-joulukuussa kasvu jäi 0,1 prosenttiin.
Euroopan unionissa Suomen talouskasvu on häntäpäässä. EU:n tilastoviranomaisen Eurostatin ennakkotietojen mukaan EU:n bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 1,8 prosenttia.
Yksityinen kulutus piti yllä
Yksityinen kulutus ja vienti pitivät yllä Suomen kokonaiskysyntää viime vuonna. Sen sijaan julkinen kulutus ja tuonti vähenivät.
Teollisuuden heikko tilanne näkyi siten, että tavaravienti supistui. Viennin kasvu tuli palveluista. Tuonnissa molemmat supistuivat.
Investoinneissa tuli jo neljäs miinusvuosi. Loppuvuonna investoinnit kuitenkin piristyivät. Viime vuonna investoinnit kohdistuivat maa- ja vesirakentamiseen sekä koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin.
Henkinen puoli jäi sen sijaan vähemmälle. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit supistuivat 5 prosenttia.
TS–STT
