– Työnantajapuolelle on asetettu varsin niukasti odotuksia, arvioi Helsingin yliopiston ja Valtiontalouden tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Markus Jäntti yhteiskuntasopimusneuvotteluja.
Yhteiskuntasopimuksessa työn yksikkökustannuksia halutaan laskea, jotta Suomen kilpailukyvy paranisi kilpailijamaihin verrattuna.
Hänen mielestään yhteiskuntasopimusneuvottelut ovatkin näyttäytyneet poikkeuksellisen yksipuolisena toimenpidepakettina, joka suuntautuu työntekijäpuolta kohtaan.
Hän tosin muistuttaa, että moderni markkinatalous ei toimi niin, että valtion hallitus tilaa työnantajapuolelta tiettyjä sitoutumusta johonkin investointiohjelmaan.
– Mutta toisaalta voi kysyä, että mikä on hallituksen strategia. Kun kustannukset tulevat alas, niin pidetäänkö vain peukkuja?
Sopimuksen taloudellisia vaikutuksia on hänen mukaansa vaikea laskea.
– Vaikea ottaa kantaa, että tuntuvatko ne uskottavilta vai ei.
– Voi epäillä, että varsinainen maalitaulu olikin työmarkkinajärjestöjen yhteistyö, kertoo Jäntti.
Jäntti sanoo kuuluvansa niihin, jotka pitävät hyvänä, että työmarkkinaosapuolet ratkovat yhdessä työelämän ongelmia keskenään.
Yhteiskuntasopimuksella haetaan vaihtoehtoa Suomen hallituksen niin sanotuille pakkolaeille.
– Jos yhteiskuntasopimuksella saavutetaan ne asiat, jotka tyydyttävät hallitusta, päädytään parempaan lopputulokseen, Jäntti kertoo.
