Käteisen rahan käyttö vähenee kovaa vauhtia. Suomen Pankin ennusteiden mukaan käteisen käyttö voi loppua jo vuoden 2030 tienoilla.
Suomen Pankin rahanhuolto-osaston johtava neuvojanantaja Kari Takala kertoo, että laskelmien mukaan käteinen vähenisi nykyvauhdilla pois suunnilleen viidentoista vuoden kuluttua.
Takalan mukaan viime vuosina on havaittu, että kolikoiden kysyntä on vähentynyt.
– Eräänä syynä on se, että aika paljon automaatteja on pelkästään korteille, hän toteaa.
Suomen Pankin tuore kuluttajakysely tukee näkemystä, jonka mukaan käteismaksut ovat vähenemään päin. Kyselyn mukaan 73 prosenttia kuluttajista käyttää vähittäismaksuissa tällä hetkellä pääasiassa korttimaksuja.
Enää 13 prosenttia pitää käteistä pääasiallisena maksutapana. 15 prosenttia ihmisistä käyttää käteistä ja korttia suunnilleen yhtä paljon.
Takalan mukaan kaikista vähittäismaksuista kuitenkin vielä reilut 40 prosentti suoritetaan käteisellä.
Ristiriita luvuissa johtuu Takalan mukaan siitä, että kuluttajat ajattelevat vastauksissa enemmän maksujen euromääräistä kuin kappalemääräistä jakaumaa.
Kappalemääräisesti käteismaksuja on Takalan mukaan yhä selvästi enemmän kuin niiden euromääräinen osuus vähittäismaksuista osoittaa.
Käytännössä se merkitsee sitä, että ihmiset maksavat pikkumaksuja käteisellä.
Mobiilisovellukset epäilyttävät
Lähimaksu- ja mobiilisovellusten teknologisesta kehittymisestä huolimatta käteisen katoamista ei pidetä väistämättömänä.
Ostoksilla ollut Jenna Vaarala ei usko, että käteinen hiipuu käytöstä ennustetulla vauhdilla, vaikka hän itse käyttääkin aina pankkikorttia maksamisessa.
Hän muistuttaa, että käteinen on ollut konkreettisessa muodossa tuhansia vuosia, oli se sitten oravannahkaa tai jotain muuta. Tällä hetkellä pankkikortti toimii hänen mukaansa hyvin rahan symbolina.
Korttimaksaminen on Vaaralan mukaan helppoa ja vaivatonta. Hän ei innostu uusista virtuaalimaksamisen sovelluksista.
– En luota niihin vielä, hän toteaa.
Janne Itkonen kertoo käyttävänsä käteistä korkeintaan kahvilassa, muuten hän maksaa aina kortilla. Kehitteillä olevien mobiilisovellusten varmennuksiin hän suhtautuu vielä epäillen.– Kortti ja tunnusluku ovat toimivia, riippumatta siitä, onko kyseessä pieni tai iso ostos, hän toteaa.
Käteinen on Timo ”Mölli” Hautamäellä pääsääntöinen maksutapa. Henkilökohtainen talousseuranta pysyy hänen mukaansa paremmin näpeissä, kun käyttää käteistä.
– En halua muita maksutapoja. Pidän kiinni käteisestä, Hautamäki sanoo.
Hautamäki pitää pankkiautomaattiverkoston harvenemista ongelmallisena, varsinkin haja-asutusalueella.
Timo Ollila käyttää ostosten maksamisessa sekä käteistä että pankkikorttia. Ne täydentävät hänen mukaansa toisiaan.Hänellä on aina muutama kymppi käteistä, jolla voi maksaa matkan varrelle osuvia pienempiä ostoksia.
Kolmannes kaipaa lisää automaattejaSuomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan 67 prosenttia on sitä mieltä, että pankkiautomaatteja on sopivasti. Vajaa kolmannes pitää määrää liian vähäisenä.
Pankkien yhteiskäytössä olevien Otto-automaattien määrä väheni viime vuonna 117 automaatilla.
Otto- ja TalletusOtto-automaatteja on jäljellä 1 474. Eurocash-yhtiön Nosto-automaattien lukumäärä kasvoi viime vuonna viidellä yhteensä 51 automaattiin.
Kansalaiset ovat varsin tyytyväisiä käteisen saatavuuteen. 88 prosenttia arvioi, että käteisen yleinen saatavuus on hyvä.
Reilut 90 prosenttia käteisestä nostetaan automaateista. Viime vuonna rahaa nostettiin automaateista 13,8 miljardia euroa.
Suomen Pankin tammikuussa Taloustutkimuksella teettämän kyselyn otos oli 500. Tulosten luottamusväli on 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
