Suomalaiset odottavat entistä turvattomampaa tulevaisuutta. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) kyselyssä vuosi sitten pinnalla ollut huoli Venäjän kehityksestä teki tilaa turvapaikanhakijoille sekä hallitsemattomalle maahanmuutolle. Huoli Syyriasta kasvoi, mutta Ukrainasta väheni.
Uhkalistan kärjessä oleviin Suomen ja Euroopan työllisyys- ja taloushuoliin tai ilmaston lämpenemiseen ei vastata puolustusmäärärahoja korottamalla tai Natoon liittymällä.
– Täysin loogista. Kaikki tuntevat jonkun, joka on menettänyt työpaikan. Kuinka moni tuntee jonkun, joka on hyökkäysuhan alla, kommentoi Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.
Perinteisiin sotilaallisiin uhkiin ei myöskään lukeudu kansainvälinen terrorismi, joka nousi uhka-arvioissa kohisten kesken marraskuun kyselyjaksoa tehtyjen Pariisin terrori-iskujen myötä.
Vaikka Ukrainan tilanteesta huolestuneiden määrä putosi 74:stä 56 prosenttiin, vuonna 2014 vahvistunut käsitys sotilaallisen uhkan kasvusta Suomen lähialueella on pysynyt lähes ennallaan.
Ulkopolitiikan hoidolle pyyhkeitä
– On hyvä muistaa, että Ukrainan vuoksi kiristynyt lähialueemme turvallisuustilanne ei ole poistunut. Sen päälle on vain tullut korostuneempia huolenaiheita, arvioi MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok).
Vikmanin mukaan on huomionarvoista, että selkeä enemmistö suomalaisista kannattaa EU:n yhteistä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa. Niin EU:n kuin Suomenkin arvioidaan kuitenkin olleen huonosti valmistautuneita turvapaikanhakijoiden kasvavaan määrään.
Kyselyn julkistustilaisuudessa virisi keskustelua Suomen viime vuosien ulkopolitiikan hoidosta, jonka arvioi huonoksi peräti 63 prosenttia vastaajista. Vuodesta 1964 tehtyyn kysymykseen saatiin viimeksi yhtä kielteinen arvio vuonna 1991.
Asiantuntijan mukaan vastaajat todennäköisesti laittavat ulkoministeriön piikkiin asioita, joihin Suomi ei voi vaikuttaa. Eli huono tilanne maailmalla heijastuu tyytymättömyyteen ulkopolitiikassa.
– Tämä on ehkä enemmän tämmöinen fiilismittari, sanoi tutkimuspäällikkö Juha Rahkonen MTS:n kyselyn toteuttaneesta Taloustutkimuksesta.
Mielenkiintoinen yksityiskohta joka tapauksessa on, että niin ulko- kuin puolustuspolitiikkaankin tyytymättömimpiä ovat ministeripuolue perussuomalaisten kannattajat.
Nato-jäsenyydestä epävarmuutta
Nato-jäsenyyden suhteen mielipiteissä ei ole tapahtunut mullistuksia. Sekä liittymisen vastustajien (58 prosenttia) että kannattajien (27 prosenttia) määrä hupeni edellisvuodesta hiukan. Epävarmojen määrä sen sijaan kohosi selvästi 15 prosenttiin.
Epävarmuudesta tai jopa hämmennyksestä kielii se, että vain kolmasosa vastaajista arvioi mahdollisen Nato-jäsenyyden vähentävän Suomen turvallisuutta. Samansuuruinen joukko on päinvastaista mieltä.
Suomen nykyistä yhteistyötä Naton kanssa kannattaa yli puolet vastaajista. Sotilasyhteistyö EU:n kanssa saa kuitenkin selvästi suuremman kannatuksen, ja yhteistyötä Ruotsin tai muiden Pohjoismaiden kanssa ei vastusta käytännössä kukaan.
MTS:n kyselyyn haastateltiin viime marraskuussa tuhatta 17–79-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on 3,2 prosenttiyksikköä suuntaansa.
TS–STT–Niilo Simojoki
