Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoo, että osin tai täysin keksityt tarinat työllistävät viranomaisia jatkuvasti turvapaikkamenettelyssä.
Vaikka suurimmasta osasta hakemuksia ei löydykään aukkoja, keksittyjä tarinoita paljastuu Revon mukaan päivittäin. Tänä vuonna viranomaiset ovat evänneet turvapaikan jo sadoilta henkilöiltä, joiden tarinoista on paljastunut ristiriitoja tai suoranaisia valheita.
Maahanmuuttovirastosta ei ole saatavilla tarkkoja lukuja tapauksista, joissa kielteinen päätös on tehty keksityn tarinan perusteella. Repo sanoo, ettei asiaa tilastoida, minkä vuoksi jokainen kielteinen turvapaikkapäätös pitäisi käydä läpi yksitellen.
Turvapaikkayksikön johtaja kuitenkin sanoo, että suuri osa ilmeisen perusteettomaksi kirjatuista turvapaikkapäätöksistä on sellaisia, joissa taustalla on täysin tai osittain valheellinen kertomus hakijan tilanteesta.
– Tänä vuonna olemme tehneet turvapaikkapäätöksen 6 100 hakijalle. Näistä ilmeisen perusteettomia on noin 10 prosenttia. Tässä joukossa on hyvin paljon sellaisia tapauksia, joissa kertomus on täysin keksitty tai ei ole uskottava.
Ilmeisen perusteeton päätös eroaa perusmuotoisesta kielteisestä päätöksestä muun muassa siten, että ilmeisen perusteettomasti hakeneen turvapaikkamenettely hoidetaan nopeutetulla menettelyllä.
Repo huomauttaa, että myös perusmuotoisissa kielteisissä päätöksissä on voinut olla tapauksia, joissa osa turvapaikanhakijan väitteistä on katsottu epäuskottaviksi. Kaikkiaan kielteisiä päätöksiä on tänä vuonna tehty 1 151 kappaletta.
Maahanmuuttovirasto yrittää Revon mukaan usein tavoin selvittää, pitävätkö turvapaikanhakijoiden kertomuksen paikkaansa.
– Kun käsittelyssä selvitämme hakijan perusteita, hakijan annetaan vapaasti kertoa tarinansa, ja me suoritamme tarkentavia kysymyksiä. Meillä on päivitettyä taustatietoa maan turvallisuustilanteesta ja muista tapahtumista, joita vertaamme tarinaan. Teemme kertomuksen pohjalta aina uskottavuusarvion.
Repo sanoo, että osaa turvapaikanhakijoista on jopa ohjeistettu kertomaan valheita, jotta turvapaikkahakemus menestyisi.
– Paikallisella kielellä on jopa jaettu sosiaalisessa mediassa ohjeita, mitä viranomaisille kannattaa sanoa Suomessa.
Keksityissä tarinoissa hakija yleensä väittää olevansa vainon kohteena tai että jostain syystä henkilön eläminen lähtöpaikassa on vaarantunut.
– Voidaan keksiä, että sukua vainotaan, on seurusteltu väärän henkilön kanssa ja pelätään puolison suvun kostoa.
Keksittyjen tarinoiden kertominen turvapaikkaprosessissa ei ole Revon mukaan mikään uusi asia, mutta ennätysmäisen hakijamäärän vuoksi myös valheellisten tarinoiden määrä on selvästi lisääntynyt.
Ilmeisen perusteettomiksi turvapaikanhakijoiksi on katsottu myös sellaiset henkilöt, jotka ovat vilpittömästi sanoneet hakeneensa turvapaikkaa taloudellisten syiden takia.
– Esimerkiksi tänä vuonna meillä on ollut hyvin paljon Albaniasta tulleita, ja heistä aika monet usein suoraan kertoivat, että peruste on paremman elintason hakeminen.
Turvapaikkayksikön johtaja korostaa, että hakijoiden joukossa on hyvin paljon todellisen suojelun tarpeessa olevia ihmisiä.
