LM/ Lauri Nurmi
(ps.) painottaa Lännen Medialle.Työryhmän tulee laatia ehdotuksensa 15.3.2016 mennessä. Sen jälkeen lakiluonnos lähtee lausunnoille. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 2016.
– Toimeksianto lähtee siitä, että työehtosopimusjärjestelmässä tapahtuva paikallinen sopiminen on ensisijainen paikallisen sopimisen muoto. Lainsäädäntö luo yhteiset pelisäännöt ja perälaudan järjestelmälle, elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) sanoo.
Rehn kertoo, että hallitus toteuttaa joka tapauksessa lainsäädännön, jolla esimerkiksi järjestäytymättömät yritykset tuodaan paikallisen sopimisen piiriin. Rehn antaa työmarkkinajärjestöille mehukkaan porkkanan: mitä enemmän järjestöt pystyvät sopimaan paikallisen sopimisen joustoista keskenään ja työehtosopimuksissa, sitä vähemmän hallitus säätää asiasta lailla.
– Jos työehtosopimustie vie pidemmälle ja konkreettisiin tuloksiin, sen suhteellinen painoarvo on merkittävämpi kuin lainsäädännön, joka asettaa vähimmäistason, Rehn vahvistaa.
Lainsäädännöstä hallitus ei aio kokonaan luopua.
– Tullaan määrittämään tietyt vähimmäisvaatimukset paikallisen sopimisen toteuttamiselle mukaan lukien myöskin palkoista, palkanlisistä ja työajasta sopiminen. Laajuus riippuu siitä, kuinka pitkälle työehtosopimusjärjestelmän piirissä päästään eteenpäin, Rehn paaluttaa reunaehdot.
Paikallisen sopimisen edistämisen rinnalla hallitus odottaa työmarkkinajärjestöiltä esitystä yhteiskuntasopimuksesta.
– Se ei ole uskon asia. Toivon, että työmarkkinajärjestöjen kesken löytyy parempi yhteinen sävel, mutta se on heidän käsissään. Tämä toimii eräänlaisena pönkkänä oven pielessä ja pitää ovea auki vaihtoehdolle ja ehkä avartaakin sitä, Rehn muotoilee.
Voiko tulkita, että hallitus vielä kerran painostaa työmarkkinajärjestöjä sopimukseen?
– Jos muutatte sanan painostaa sanaksi kannustaa, se menee suurin piirtein oikeaan suuntaan, Rehn tuumaa.
Yhteiskuntasopimukselle on siis asetettu uusi takaraja, joka on 15. maaliskuuta.
– Ilman muuta esityksen saa tuoda meille aiemminkin, Lindström tuumaa.
Rehn ja Lindström vahvistavat, että hallituksen tarjous pakkolakien, joita hallitus kutsuu kilpailukykylainsäädännöksi, vetämisestä pois eduskunnasta on voimassa ainakin maaliskuun puoliväliin asti.
– Hallitus on valmis vetämään kilpailukykypaketin sisältämät esitykset pois, jos työmarkkinajärjestöt pystyvät sopimaan kilpailukykytavoitteen mukaisista korvaavista toimenpiteistä, jotka auttavat saavuttamaan tavoitteen ja korjaavat suomalaisen työn ja tuotannon kilpailukykyä. Tavoitteesta emme halua joustaa, mutta keinoista olemme hyvinkin valmiita joustamaan, Rehn sanoo.
