Pääministeri Juha Sipilän (kesk) markkinoima 3 miljardin säästö sote-uudistuksella ei ole mahdollinen ilman, että terveydenhuollon palveluita leikataan. Näin arvioidaan virkavastuulla laadituissa taustaselvityksissä, jotka julkistettiin maanantaina.
Muistiossa myös arvioidaan, että säästö on mahdollinen vasta vuonna 2029.
– Käytännössä säästötavoitteen saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti palvelujen volyymin rajoittamista, jolloin tuottavuustavoite olisi pienempi, virkamiesselvityksessä todetaan.
”Volyymin rajoittaminen” tarkoittaa käytännössä ihmisille tarjottavien palveluiden laajuuden pienentämistä.
– Lisäksi 3 miljardin kustannussäästötavoitteen saavuttamiseksi on muutenkin jatkettava priorisointia ja määriteltävä hallitusohjelmassa tarkoitettu julkinen palvelulupaus siten, että palvelulupauksen kattama toiminta on osin nykyistä palvelua rajatumpi, sanotaan selvityksessä.
Myös sote-uudistuksen säästömekanismeja avattiin tarkemmin maanantaina, kun Valtioneuvosto julkisti sosiaali- ja terveysministeriön alustavia arviointeja sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Tässä julkistettuja lukuja:
– Tavoitteena vähintään 4 miljardin euron taloudelliset vaikutukset.
– Sote-uudistuksen osuus 3 miljardia vuoden 2029 loppuun mennessä.
– Hallitusohjelman mukainen 3 miljardin euron säästötavoite korjaisi reilun kolmanneksen kestävyysvajeesta, joka VM:n syyskuun arviossa oli 3,5 prosenttia suhteessa BKT:hen.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen reaalikasvu saisi olla jatkossa 0,9 prosenttia vuodessa ennustetun 2,4 prosentin sijaan.
Sote-uudistuksen jälkeisten toimintamallien uskotaan tuovan säästöjä muun muassa näin:
– Säästöjä syntyy ennen kaikkea palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tehostamisella, eli keskittämällä sote-palveluita.
– Henkilöstömenoja hillitään lisäämällä sähköisiä palveluita, kehittämällä ammattiryhmien välistä työnjakoa, tukemalla ikääntyneiden toimintakykyä ja kotona asumista, jotta kalliin ympärivuorokautisen hoivan tarvetta voidaan siirtää.
– Keskitetymmillä palveluilla haetaan myös mittakaavaetua: Säästöjä voidaan saada hankkimalla isompia eriä mm. lääkkeitä, hoitotarvikkeita ja käyttötavaroita.
– Digitalisaation hyödyntäminen sote-palveluissa. Kun tieto siirtyy sähköisesti, potilastiedon käsittelyyn menee vähemmän työaikaa ja muun muassa hallinnollinen työ vähenee.
Sosiaali- ja terveysministeriön muistio Valtioneuvoston sivuilla: http://vnk.fi/documents/10616/1865308/Arvio+sote-uudistuksen+säästöistä+ja+säästömekanismeista.pdf/c5c53712-7b8c-4bae-aa62-3d8953f73d3a
