Lapsen ennenaikainen syntymä on vanhemmille aina stressaava kokemus. Keskoslasten vanhemmilla onkin kohonnut riski ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen erityisesti ensimmäisen vuoden ajan syntymän jälkeen.
– Keskosena syntyneillä lapsilla on todettu täysiaikaisia lapsia enemmän kehityksellisiä ongelmia. Keskosuuteen liittyvien biologisten riskien ja komplikaatioiden lisäksi vanhempien huonompi psyykkinen hyvinvointi voi vaikuttaa keskosten kehitysennusteeseen, Mira Huhtala kertoo.
Keskosten äidit olivat Huhtalan tutkimuksen mukaan isiä masentuneempia ja heillä oli huonommaksi koettu elämänhallinnan tunne. Äideille stressiä aiheutti vanhempana olemiseen, parisuhteeseen ja puolisoon liittyvät tekijät. Isät puolestaan kokivat äitejä enemmän lapsen ominaisuuksiin liittyvää stressiä.
– Tämä tulos selittää hyvin myös sitä, että älylliseltä kehitykseltään viiveisten lasten isillä oli useammin merkittäviä masennusoireita, Huhtala sanoo.
Sekä äitien että isien masennusoireilla ja stressillä on yhteys lasten käytöksen ja sosio-emotionaalisen kehityksen ongelmiin. Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä, ovatko vanhempien masennus- ja stressioireet lapsen huonomman kehityksen syy vai seuraus.
– On myös mahdollista, että lapsen kehitysongelmat aiheuttavat masennusoireita ja stressiä heidän vanhemmilleen vielä useita vuosia keskoslapsen syntymän jälkeen, Huhtala toteaa.
Tutkimuksessa hyvin pienipainoisina, eli korkeintaan 1500 gramman painoisina syntyneiden lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielialaansa sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin ja elämänhallinnan tunteisiin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 2- ja 4-vuotiaita. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin lapsen käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 3- ja 5-vuotiaita.
Keskoslasten älyllisen kehityksen taso testattiin 2-vuotiaana. Kun keskoslapset aloittivat koulun, he raportoivat oman näkemyksensä terveyteen liittyvästä elämänlaadustaan. Tutkimuksen lapset olivat syntyneet vuosina 2001–2006.
Huhtala totesi väitöstutkimuksessaan, että noin 35 prosentilla pienipainoisena syntyneistä keskosista oli koulun alkaessa vähintään yksi keskosuuteen liittyvä pitkäaikaissairaus. He ilmoittivat elämänlaatunsa olevan huonomman ja heidän perheensä yleinen toimivuus oli huonompaa kuin terveiden keskoslasten perheissä.
– Tärkeä tulos oli kuitenkin myös se, että niillä keskosena syntyneillä lapsilla, joilla ei koulun alkaessa ollut pitkäaikaissairauksia, oli yhtä hyvä elämänlaatu kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla, Huhtala painottaa.
TS
Juttua korjattu 12.42: Väitöksen mukaan noin 35 prosentilla pienipainoisena syntyneistä keskosista oli koulun alkaessa vähintään yksi keskosuuteen liittyvä pitkäaikaissairaus, ei 45 prosentilla kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin.
