Paikalliset

Vanhempien masennus ja stressi yhteydessä keskoslasten kehityksen ongelmiin

Lehtikuva/Kimmo Mäntylä
Lehtikuva/Kimmo Mäntylä

Lapsen ennenaikainen syntymä on vanhemmille aina stressaava kokemus. Keskoslasten vanhemmilla onkin kohonnut riski ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen erityisesti ensimmäisen vuoden ajan syntymän jälkeen.

– Keskosena syntyneillä lapsilla on todettu täysiaikaisia lapsia enemmän kehityksellisiä ongelmia. Keskosuuteen liittyvien biologisten riskien ja komplikaatioiden lisäksi vanhempien huonompi psyykkinen hyvinvointi voi vaikuttaa keskosten kehitysennusteeseen, Mira Huhtala kertoo.

Keskosten äidit olivat Huhtalan tutkimuksen mukaan isiä masentuneempia ja heillä oli huonommaksi koettu elämänhallinnan tunne. Äideille stressiä aiheutti vanhempana olemiseen, parisuhteeseen ja puolisoon liittyvät tekijät. Isät puolestaan kokivat äitejä enemmän lapsen ominaisuuksiin liittyvää stressiä.

– Tämä tulos selittää hyvin myös sitä, että älylliseltä kehitykseltään viiveisten lasten isillä oli useammin merkittäviä masennusoireita, Huhtala sanoo.

Sekä äitien että isien masennusoireilla ja stressillä on yhteys lasten käytöksen ja sosio-emotionaalisen kehityksen ongelmiin. Tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan voitu päätellä, ovatko vanhempien masennus- ja stressioireet lapsen huonomman kehityksen syy vai seuraus.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– On myös mahdollista, että lapsen kehitysongelmat aiheuttavat masennusoireita ja stressiä heidän vanhemmilleen vielä useita vuosia keskoslapsen syntymän jälkeen, Huhtala toteaa.

Tutkimuksessa hyvin pienipainoisina, eli korkeintaan 1500 gramman painoisina syntyneiden lasten vanhemmilta kysyttiin heidän mielialaansa sekä vanhemmuuteen liittyvään stressiin ja elämänhallinnan tunteisiin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 2- ja 4-vuotiaita. Lisäksi vanhemmilta kysyttiin lapsen käyttäytymiseen ja sosiaalisiin taitoihin liittyviä kysymyksiä, kun lapset olivat 3- ja 5-vuotiaita.

Keskoslasten älyllisen kehityksen taso testattiin 2-vuotiaana. Kun keskoslapset aloittivat koulun, he raportoivat oman näkemyksensä terveyteen liittyvästä elämänlaadustaan. Tutkimuksen lapset olivat syntyneet vuosina 2001–2006.

Huhtala totesi väitöstutkimuksessaan, että noin 35 prosentilla pienipainoisena syntyneistä keskosista oli koulun alkaessa vähintään yksi keskosuuteen liittyvä pitkäaikaissairaus. He ilmoittivat elämänlaatunsa olevan huonomman ja heidän perheensä yleinen toimivuus oli huonompaa kuin terveiden keskoslasten perheissä.

– Tärkeä tulos oli kuitenkin myös se, että niillä keskosena syntyneillä lapsilla, joilla ei koulun alkaessa ollut pitkäaikaissairauksia, oli yhtä hyvä elämänlaatu kuin täysiaikaisena syntyneillä lapsilla, Huhtala painottaa.

TS

Juttua korjattu 12.42: Väitöksen mukaan noin 35 prosentilla pienipainoisena syntyneistä keskosista oli koulun alkaessa vähintään yksi keskosuuteen liittyvä pitkäaikaissairaus, ei 45 prosentilla kuten aiemmin virheellisesti kerrottiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Vanhemmat ovat.
Keskoset eivät syyllisiä
Ärsyttää, että keskosena syntynyt lapsi leimataan tässä tutkimuksessa henkilöksi, jonka sanotaan aiheuttavan vanhemmilleen stressiä vuosia syntymänsä jälkeen.

Lapsi on vain lapsi, lapsi ei ole voinut mitään sille, että 2 stressaantunutta päätti synnyttää lapsen.

Onko tutkittu sitä, että nämä samat ihmiset olisivat stressaantuneita, masentuneita ja kyvyttömiä hoitamaan omaa elämääsä, jo Ennen kuin lapsi syntyi keskosena? Ja tämän stressin takia lapsi syntyi keskosena?

Enemmän järkeä vanhemmille ja mietintää siitä, onko sovelias vanhemmaksi. Otatte aina riskin kun tulette raskaaksi. Voitte pilata toisen ihmisen elämän, joka syntyy täysin viattomana tähän maailmaan.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Kiukku
Vast: Keskoset eivät syyllisiä
Vanhemmat eivät ole syyllisiä. Keskoset eivät ole syyllisiä. En tajua miksi niin monelle suomalaiselle on aina tärkeää syyllisten löytäminen asiassa kuin asiassa. Mitä kenenkään syyllistäminen auttaa sen enempää keskosta kuin vanhempiakaan?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Keskoslapsen isä
Vast: Keskoset eivät syyllisiä
Ei tässä tutkimuksessa / kirjoituksessa ketään syyllistetä. Ilman muuta huolta aiheutuu, jos lapsella ei ole kaikki hyvin. Samahan se on jos lapsi syntyy vaikka vammaisena, niin aiheuttaa sekin vanhemmille kovasti huolta ja murhetta. Eikä sekään ole kenenkään syy.

Oma lapsemme syntyi yli 3kk etuajassa ja painaen alle 900 grammaa. Itse en kokenut stressiä, enkä masennusta. Luotin hyvään hoitoon ja teimme itse kaiken voitavan lapsemme tähden. Yllättävän paljon voi myös itse vaikuttaa, vaikka lapsi onkin letkuissa ja piuhoissa kiinni koko ajan kuukausi kaupalla. Paras hoito lapselle on lämpö ja läheisyys sairaalahoitojen lisäksi. Nykyään onneksi keskolassa annetaan kenguruhoitoa eli lapsen saa äidin tai isän rinnan päälle, jossa hän tuntee sydämmen lyönnit ja kehon lämmön. Tällöin yleensä keskoslapsen syke laskee ja hän pystyy siinä rentoutumaan, joka edes auttaa toipumista kasvamista. Suomessa onneksi keskoslasten hoito on maailman huipputasoa.

Mutta asiat eivät aina ole niin mustavalkoisia, näkökantoja monenlaisia. On toki vanhemmissakin joskus syy, että lapset syntyvät keskosina, esim. huumeäidit. Valitettavan liian paljon heitäkin kerkesi näkemään keskolassa 3,5 kk aikana, jonka tyttäremme siellä vietti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.