Suomalaisista 69 prosenttia eli yli kaksi kolmasosaa kannattaa perustuloa. Asia selviää Kelan tutkimusosaston syksyllä 2015 Taloustutkimuksella teettämästä kyselytutkimuksesta.
Vuonna 2002 Turun yliopiston sosiaalipolitiikan laitos ja Åbo Akademin taloustieteen laitos tekivät kyselytutkimuksen negatiivisen tuloveron ja perustulon kannatuksesta Suomessa. Tuolloin 3 700 markan perustuloa kannatti 63 prosenttia vastaajista.
Kysely toistettiin Kelan tutkimusosastolla nyt siten, että vastaajilta kysyttiin kannatusta 1 000 euron perustulolle.
Kelan tutkijat määrittelevät perustulon seuraavasti: ”Perustulolla tarkoitetaan lukuisia erilaisia tapoja järjestää sosiaaliturva, kuitenkin siten, että kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Se on universaali ja yksilökohtainen etuus, jonka saamiseen ei sisälly esimerkiksi tarveharkintaa tai velvoitteita”.
Kyselyn tuloksesta kerrotaan Kelan tutkimusblogissa, jonka ovat laatineet tutkimusjohtaja Olli Kangas sekä erikoistutkijat Ilpo Airio, Karoliina Koskenvuo ja Markku Laatu.
Juha Sipilän (kesk) hallituksen ohjelmaan on kirjattu maininta perustulokokeilusta.
Kansainvälisessä keskustelussa perustulosta on puhuttu tutkijoiden mukaan vuosisatoja. Suomessa keskustelun avaajana voidaan heidän mielestään pitää kirjailija Samuli Parosta, joka kirjoitti vuonna 1972 romaanissaan Laiva riippumattomuusrahasta, jonka sai ”olemalla ihminen”.
– Suomalainen perustulokeskustelu on ollut aaltomaista: välillä se on ollut vahvasti esillä, välillä taas syrjemmässä. Keskustelun innokkuuteen ovat vaikuttaneet niin poliittiset voimasuhteet kuin kansantaloudelliset ja syyperusteisen sosiaaliturvan legitimiteettiin liittyvät tekijät. 2000-luvulla perustulokeskustelussa on taas esitetty useita varteenotettavia avauksia, tutkijat arvioivat blogissaan.
Vuonna 2002 perustulon keskimääräiseksi suuruudeksi määrittyi 3 700 markkaa, mikä on euroiksi muutettuna 622 euroa. Elinkustannusindeksillä nykyrahaksi muutettuna tuo rahamäärä olisi 763 euroa. Vuoden 2015 kyselyssä perustulon sopivana määränä pidettiin 1 000:ta euroa.
– Kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että suurin osa suomalaisista kannattaa jonkinlaista perustulomallia. Lisäksi mielipiteet ovat suhteellisen vakaita: suuria muutoksia kannatusperustassa ei ole vuosien 2002 ja 2015 välillä tapahtunut, Kelan tutkijat korostavat.
Tutkijat esittävät perustulosta kolme vaihtoehtoista mallia. Puhdas tai täysi perustulomalli tarkoittaa sitä, että kaikki saavat yhtä suuren perustarpeet täyttävän tulonsiirron riippumatta taloudellisesta tilanteesta.
Osittaisessa perustulossa sen ohella maksetaan muita sosiaaliturvaetuuksia, jotka voivat olla ansio- tai tarvesidonnaisia.
Kolmas vaihtoehto perustuloksi on niin sanottu negatiivisen tuloveron malli, jossa verojärjestelmän kautta tapahtuvin tulonsiirroin taataan tulottomille ja pienituloisille tietty rahatulo.
Vuoden 2002 kyselyssä negatiivista tuloveroa kannatti 76 prosenttia vastaajista. Tämän syksyn kyselyssä sitä piti hyvänä vaihtoehtona 69 prosenttia suomalaisista.
Haastattelut tehtiin syyskuun ensimmäisellä, toisella ja kolmannella viikolla. Virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1 006 henkilöä.
LM–LAURI NURMI
