Suomi nousi Itä-Euroopan maiden ohella huomion kohteeksi Brysselissä, kun EU-maiden sisäministerit joutuivat äänestämään turvapaikanhakijoiden siirroista.
Suomi jätti ainoana maana äänestämättä. Neljä Itä-Euroopan maata eli Unkari, Tshekki, Slovakia ja Romania äänestivät siirtoja vastaan.
Yhteensä 120 000 turvapaikanhakijan siirrot tulevat kuitenkin voimaan, koska jäsenmaiden määräenemmistö kannatti niitä. Myös skeptinen Puola taipui Saksan ja Ranskan rinnalla äänestämään siirtojen puolesta.
Suomi joutui asiassa ahtaalle, koska hallitusohjelman mukaan turvapaikanhakijoiden siirtojen on perustuttava vapaaehtoisuuteen. Etenkin perussuomalaiset on korostanut voimakkaasti tätä periaatetta ja vaatinut hallituskumppaneita pitämään siitä kiinni.
Sisäministeri Petteri Orvon (kok.) mukaan vapaaehtoisuuden periaate ei enää toteutunut siinä vaiheessa, kun asiasta jouduttiin äänestämään. Hallitus näytti panneen toivonsa sen varaan, että yhteisymmärrys saataisiin puristettua. Se oli kokouksen alla vahva tavoite.
Suomi päätyi äänestämään tyhjää, koska vastaan äänestäminen olisi ollut liian voimakas viesti siirtoja vastaan.
– Löysimme tavan, jolla me pystyimme hallitusohjelman puitteissa olemaan mukana tässä, Orpo selitti kokouksen jälkeen.
Pakollista vapaaehtoisuutta
Orpo sanoi korostaneensa kollegoilleen EU-pöydässä, että Suomi haluaa osallistua vastuunjakoon ja kantaa oman osuutensa siirroista ”vapaaehtoispohjalta”.
Epäselväksi kuitenkin jäi, mikä turvapaikanhakijoiden siirroissa enää on vapaaehtoista. Orpo myönsi, että äänestyksen tuloksena syntynyt määräenemmistöpäätös teki siirroista ”pakottavan mekanismin”. Samalla hän myönsi, että Suomen on osallistuttava, haluttiin sitä tai ei.
– Kun määräenemmistö syntyi– jossa me emme olleet mukana – silloinhan on pakko osallistua.
Suomen linja herätti hämmennystä eurooppalaisessa mediassa, joka seurasi kokousta Brysselissä. Moni ihmetteli, miksi Suomi jätti äänestämättä, vaikka hallitus on koko ajan ilmoittanut olevansa valmis ottamaan vastaan Suomelle osoitetun kiintiön eli 2 400 turvapaikanhakijaa.
Vapaaehtoisuuden ja pakollisuuden välillä käytävä kinastelu on ylipäätään herättänyt ihmettelyä Brysselissä. Sisäministerien kokousta valmisteleva EU-lähde sanoi pitävänsä koko väittelyä ”keinotekoisena”.
”Ennennäkemätön äänestys”
Äänestäminen EU-ministerien kokouspöydissä on hyvin harvinaista, sillä ensisijaisesti päätöksiin pyritään löytämään kaikkia tyydyttävä kompromissi. Äänestykseen päätyminen kertoo siitä, miten syvästi pakolaiskriisin vastuunjako repii jäsenmaiden rivejä.
Saksan johtaman enemmistön jyräämä Slovakian pääministeri Fico piti äänestystä ”ennennäkemättömänä EU:n historiassa”. Äänestyksen pelätään vain lisäävän ristiriitoja jäsenmaiden välillä. EU:n kyvyttömyys löytää yhteisiä ratkaisuja voi myös lisätä vettä euroskeptikoiden myllyyn.
Vaikka Suomi äänesti tyhjää, Orpo kiitteli vuolaasti sitä, että päätös asiasta saatiin aikaan.
– Olen paljon enemmän huolissani tästä hallitsemattomasta muuttovirrasta kuin siitä, miten leirit Euroopassa menevät. Meidän täytyy saada tämä tilanne hallintaan Euroopassa, ja se vaatii päätöksiä.
TS–STT
