Epäonnistuminen siirtolaiskriisin hoitamisessa voi johtaa Euroopassa vakaviin seurauksiin, arvioi presidentti Sauli Niinistö. Niinistön mukaan kriisi koettelee Schengenin sopimusta, mutta vapaa liikkuvuus ei voi myöskään tarkoittaa hallitsematonta liikkumista.
– Sivistyskansan inhimillisyys ja kunnia vaativat, että näitä ihmisiä autetaan. Toisaalta tiedämme, että Lähi-idän ja Afrikan epävakautta ei voida ratkaista siirtämällä yhä suurempi osa ihmisistä Eurooppaan, Niinistö sanoi suurlähettiläspäivillä pitämässään puheessa.
Niinistön mukaan tarvitaan uskottavaa politiikkaa, joka vaikuttaa ja saa kansalaisten enemmistön tuen.
– On ratkaistava, mihin suuntaan asioita oikein halutaan viedä. Autetaanko siellä vai täällä? Tähän tietysti mielellään vastataan, että molempi parempi. Luulen kuitenkin, että on välttämätöntä valita painopiste ja toimia päättäväisesti.
Niinistö täsmensi medialle virallisen puheensa jälkeen, mikä hänestä olisi oikea painotus kriisin hoitamisessa.
– Kyllä kaikkein tärkeintä olisi esimerkiksi Syyrian tapauksessa olla paikan päällä ja pyrkiä rakentamaan rauhaa, Niinistö sanoi.
”Euroopan vaaran vuodet”
Presidentti toi puheessaan esiin myös liudan muita Eurooppaa kohtaavia ongelmia, kuten geopoliittisen valtapolitiikan paluun, Euroopan yhteisten pelisääntöjen koettelun ja talouden kriisiytymisen.
– Eurooppa elää nyt omia vaaran vuosiaan. Sitä reunustaa epävakauden ja väkivallan kehä aina Ukrainasta Lähi-itään ja Pohjois-Afrikkaan.
Puheessaan Niinistö myös korosti realistisen ajattelun paluuta politiikkaan. Realistinen koulukunta korostaa ulkopolitiikassa valtioiden välistä kilpailuasetelmaa, jossa jokainen valtio pyrkii ajattelemaan ensisijaisesti omaa etuaan.
– Realismin oppikirjoja availlaan nyt eri puolilla. Meillähän ne eivät koskaan kiinni menneetkään. Siitä piti historia huolen. Nyt ympärillämme on yhä vähemmän selvää ja enemmän epäselvää.
Niinistön mukaan Itä-Ukraina ja Krim ovat vain yksi esimerkki poliittisen ilmapiirin muutoksesta.
– Kyse on valta- ja geopolitiikan ristiriidoista ja niiden vaikuttamiseksi luoduista työvälineistä. Tiedonkulun hidastaminen ja hankaloittaminen voi olla riittävä tavoite.
”Suomi ei voi antaa turvatakuita”
Niinistö intoutui myös ottamaan kantaa tilanteeseen, jossa Suomea vaadittaisiin puolustamaan Baltiaa.
– Suomi ei ole asemassa, jossa se voisi antaa muille maille turvatakuita, joita sillä itselläänkään ei ole.
Niinistön mukaan kysymyksessä ei ollut viesti kenellekään, vaan tosiasiassa vallitsevan tilanteen toteaminen.
– Ei ainakaan Baltian mailta ole tällaisia pyyntöjä tullut. Epävirallisesti on ainakin kuulunut paremminkin sitä, että turvatakuut pysyvät Naton käsissä.
Niinistön mukaan Suomen turvallisuuden pilarit ovat kansallinen puolustus ja turvallisuus, läntinen integraatio, Venäjä-suhteet ja kansainvälinen järjestelmä.
TS–STT
