Rahastonhoitaja Fortumista: ”On mahdotonta sanoa, mitä kulisseissa tapahtuu”
Rahastoyhtiö Seligsonin salkunhoitaja Anders Oldenburgin mielestä on vielä mahdotonta sanoa, mikä merkitys Fortumin Fennovoima-päätöksellä on yhtiölle itselleen.
Fennovoima ilmoitti keskiviikkona lähtevänsä mukaan 6,6 prosentin osuudella Pyhäjoen ydinvoimalaan, vaikka sen tiedetään suhtautuvan asiaan penseästi.
– Asia riippuu ihan täysin siitä, mitä muuta tapahtuu, mistä ei puhuta julkisesti. Ydinvoimaneuvottelut ovat sen verran isoja asioita, että niissä voi olla vähän mitä tahansa takana. On ihan mahdotonta sanoa, mitä tällaisessa tilanteessa kulissien takana tapahtuu, Oldenburg pohtii.
Fortum on suurin yksittäinen sijoitus Oldenburgin hoitamassa osakerahastossa. Hänen mukaansa on todella harvinaista, että pörssiyhtiö lähtee mukaan hankkeeseen, joka ei oikeasti kiinnosta sitä.
– Ei varmaan ole itsessään mikään hyvä homma, jos lähdet sitoutumaan johonkin hankkeeseen johon et itsekään usko, hän sanoo.
Yksi mahdollisuus on, että Fortum haluaa ratkaisullaan pitää hengissä vesivoimaneuvottelunsa Venäjällä. Jos Fennovoiman tie olisi noussut pystyyn, Fortum olisi automaattisesti saanut haudata haaveensa Venäjän vesivoimaloista.
Fortum omistaa noin neljänneksen venäläisestä sähköyhtiöstä TGC-1:stä. Yhtiön pääomistaja on Gazprom. Fortumilla ja Gazpromilla on ollut erimielisyyksiä yhtiössä.
Viime talvena Fortum ja Gazprom ilmoittivat aloittavansa yhtiön uudelleenjärjestelyn. Gazprom olisi jatkanut yhtiön lämpöliiketoimintaa ja Fortum olisi saanut enemmistöosuuden vesivoimasta.
Pakettiin kuului, että Venäjän valtiollinen Rosatom olisi tullut vesivoimaloihin vähemmistöosakkaaksi ja Fortum puolestaan olisi tullut osakkaaksi Fennovoimaan, jolle Rosatomin on määrä toimittaa Pyhäjoen ydinvoimala.
Oldenburgin mukaan ei ole mikään katastrofi, vaikka Fortum ei saisikaan haluamiaan vesivoimaloita.
– Mutta olisihan se ollut ihan kätevä tapa ratkaista TGC-1:n pattitilanne.
Oldenburgin mukaan valtionyhtiöiden kohdalla on aina syytä pitää mielessä poliittinen riski.
– Mutta vaikeahan valtion on ohjata yhtiöitään tekemään jotain ihan täysin dorkaa, hän rauhoittelee.
LM–HENRIPEKKA KALLIO