Paikalliset

Turun tuomiokirkon museossa piilee tuhansia tarinoita

Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmissa on vainajilta talteen otettuja sukkia, intendentti Riikka Kaisti esittelee.
Turun tuomiokirkkomuseon kokoelmissa on vainajilta talteen otettuja sukkia, intendentti Riikka Kaisti esittelee.

Turun tuomiokirkkomuseo täyttää kuluvana vuonna 80 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi marraskuussa järjestetään neljän kerran luentosarja, jossa eri puhujat perehdyttävät museon ja sen esineistön historiaan.

Museossa vierailee vajaat 10 000 kävijää vuosittain. Monelle turkulaiselle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä, että pyhätön lehterillä on mielenkiintoinen näyttely, jossa kotikaupungin historia näyttäytyy konkreettisella tavalla vuosisatoja säilyneiden esineiden välityksellä.

– Esineet kertovat monesta aiheesta, esimerkiksi siitä, minkälaisia yhteyksiä ihmisillä on ollut Eurooppaan. Tekstiileistä saa käsityksen tuon ajan käsityötaidosta, sanoo Turun tuomiokirkkomuseon intendentti Riikka Kaisti.

Kirkkomuseo rakennettiin lehterille vuonna 1929. Nykyinen esillepano on säilynyt muuttumattomana vuodesta 1982, jolloin kirkon korjaustöiden valmistuttua myös museo uudistettiin. Vanhimmat esineet ovat Kaistin mukaan katoliselta ajalta 1300-luvulta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Esineet ovat säilyneet kirkon niin sanotussa takasakaristossa. Sinne eivät kirkkoa hävittäneet lukuisat tulipalot yltäneet.

Kaisti korostaa, että museon esineet ovat mittaamattoman arvokkaita, sillä paitsi että ne ovat uniikkikappaleita, ne myös liittyvät kiinteästi Suomen historiaan ja vaiheisiin.

– Esineillä on vakuutusarvo, mutta se ei vastaa todellista arvoa, joka on korvaamaton.

Esineistöä vartioidaan museon hälytysjärjestelmällä. Lasivitriineissä on tietyt ominaisuudet, jotka pitävät kosteustasapainon sopivana. Lehterin ikkunat on UV-suojattu.

Harvinainen
kookospähkinä

Museosta pyydetään esineitä lainaksi näyttelyihin noin kerran vuodessa. Nyt mielenkiintoa ovat herättäneet kaksi 1600-luvulta säilynyttä helmiseppelettä, joita on käytetty hiuskoristeina. Korut on otettu talteen Tuomiokirkossa sijaitsevasta Kankaisten sukukammiosta.

Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkoneuvosto on päättänyt lainata helmiseppeleet Designmuseolle Suomalainen koru -näyttelyyn, joka nähdään Helsingissä 16.10.2009–14.1.2010.

Yksi museon kuuluisimmista esineistä on Ejbyn kalkki eli ehtoollismalja, joka on peräisin 1420-luvulta. Kalkin jalassa lukee, että se on lahjoitettu Pyhän Henrikin alttarille Tuomiokirkkoon. Ehtoollismaljan omistaa Honkilahden kirkko.

– Toinen mielenkiintoinen nähtävyys on 1300-luvulta peräisin oleva ehtoollisleivän säilytysastia, ciborium, joka on tehty aidosta kookospähkinästä. Keskiajalla hedelmä on ollut Suomessa hyvin harvinainen, Kaisti toteaa.

Uuden ajan esineistöä museossa on nähtävillä uskonpuhdistuksen jälkeiseltä ajalta 1600-luvulta.

– Monet näistä liittyvät säätyläisten hautauksiin. Heidät haudattiin kirkon lattian alle, ja hautoihin laitettiin kankaita ja hopeaesineitä, Kaisti kertoo.

Hautavaatteissa
vanhaa muotia

Yleisölle avoimen lehterinäyttelyn lisäksi Tuomiokirkossa on Ursulan kappelin ullakolla sijaitseva varastomuseo, jonne pääsevät ainoastaan tutkijat.

Museossa säilytetään 1920-luvun restauroinnin yhteydessä talteen otettuja tiiliä ja rakennusfragmentteja sekä hautavaatteita, jotka olivat vainajien päällä jätearkuissa.

– Nimitys jätearkku tulee siitä, kun ennen useita vainajia haudattiin kirkon lattian alle samaan hautaan päällekkäin. Kun tuli uusia vainajia, vanhimpia piti siirtää syrjään. Jätearkuista luut siirrettiin luuvarastoon ja vaatteet otettiin talteen, Kaisti kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi vuonna 1668 kuolleen Elisabeth Buren vaaleasta hautapuvusta näkee, minkälainen muoti tuon ajan ylhäistöllä oli.

Nähtävillä on myös kutomakoneella tehtyjä sukkia ja päähineitä, joista useimmat ovat aikoinaan olleet oikeassa käytössä.