Masennuslääkkeet eivät merkittävästi kohota henkirikokseen syyllistymisen riskiä, toisin kun on aikaisemmin spekuloitu, selviää maanantaina julkaistusta suomalais-ruotsalaisesta tutkimuksesta. Myöskään psykoosilääkkeiden käyttöön ei liittynyt merkitsevää henkirikosriskiä.
– Aikaisemmin on esitetty, että tekijän käyttämä masennuslääkitys olisi ollut laukaisevana tekijänä useissa henkirikoksissa, muun muassa kouluampumisissa. Tutkimustulosten valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, Itä-Suomen yliopiston ja Tukholman Karoliinisen instituutin professori Jari Tiihonen sanoo.
Tiihosen tutkimusryhmä analysoi liki tuhannen henkirikokseen syyllistyneen henkilön reseptilääkkeiden käyttöä vuosina 2003–2011. Uraauurtavassa tutkimuksessa pyrittiin sulkemaan pois muita vaihtoehtoisia henkirikosta selittäviä tekijöitä, jotta tulokset olisivat luotettavia.
Tutkimuksessa selvisi, että henkirikosriski oli kohonnut vahvojen kipulääkkeiden ja ahdistukseen määrättävien bentsodiatsepiinien käyttäjillä.
– Toivoisin varovaisuutta riskilääkkeiden määräämisessä, sillä ongelmia syntyy kun annokset ovat isoja ja käyttö jatkuu pitkään, Tiihonen sanoo.
Lääkkeitä määrätään liikaa
Kriminaalipotilaita hoitavan Vanhan Vaasan mielisairaalan johtava lääkäri Markku Eronen ei ole yllättynyt tutkimuksen tuloksista.
– Uskon, että masennuslääkkeiden käytöllä on paremminkin rikoksia ehkäisevä kuin niitä aiheuttava vaikutus, kun niitä käytetään oikein, Eronen sanoo.
Myös bentsodiatsepiinien ja reseptikipulääkkeiden väärinkäyttö ja sekakäyttö alkoholin kanssa on hänelle tuttu ilmiö. Vaikka niin ahdistus- kuin kipulääkkeetkin ovat Erosen mukaan turvallisia vähän aikaa käytettynä, tilanne muuttuu kun annostusta ja kestoa lisätään.
– Jos näitä määrätään liian helposti ja liian paljon kerrallaan, ihan tavallinenkin ihminen on vaarassa tulla riippuvaiseksi, mikä taas johtaa väärinkäyttöön. Ikävä kyllä näitä määrätään Suomessakin liikaa.
TS–STT
